Esa Pajulahti

Padasjoki, s. 1949

Eläkkeellä oleva kirvesmies Esa Pajulahti pitää Padasjoen Romolla sukunsa kotitilaa. Hän on metsästä lähtöisin ja metsässä myös viihtyy. Lähimaaston kuivalle kankaalle mies on laatinut vapaa-ajan asumuksen saunoineen ja huusseineen. Rakennusten ympärillä kohoaa Luvattu maa, kiehtovien rakennelmien kokonaisuus, joka ulottuu harjulle, metsäkirkolle saakka. Se ole suinkaan Pajulahden ainoa. Kirkkoja hänellä on nimittäin kokonaiset kolme kappaletta, loput kaksi kotitilan pihapiirissä.

Äärettömän taidokkaasti ja väliin pilke silmäkulmassa työstetyt rakenteet muodostavat pienoiskylän, jonne on pystytetty ajankohtaisia ja ajattomia kuvaelmia, eräänlaisia luonnollisen kokoisia dioraamoja. Niissä seikkailevat maailmanpolitiikan, historian ja Raamatun hahmot ja eläimet.

Ensimmäinen, kymmenisen vuotta syntynyt teos Eden kuvaa yhtä ITE-taiteen klassikkoaiheista: hyvän ja pahan tiedon puuta, tällä kertaa jättiläismäisine omenineen ja käärmeineen. Veistotyö inspiroitui majesteetillisesta kannosta, vaikuttavasta luonnon muovaamasta esineestä, joka vaatimattoman taiteilijan mukaan ”on tässä se oikea taideteos”. Luonto koskettaa Pajulahtea syvästi, ja eläinveistoksia on syntynyt kymmeniä. Rakennuksia koristavat eläinaiheet, muun muassa lukuisat pöllöt, luovat paikoin sadunomaista tunnelmaa. Nimikkoveistoksensa on saanut myös edesmennyt syväekologi ja erakko Pentti Linkola.

Ympäröivän luonnon ohella Pajulahtea on inspiroinut valtavasti Yhdysvaltain politiikka, populaarikulttuuri ja historia. Mökkikylästä löytyy tietenkin saluuna ja kasino, ja entisen presidentti Trumpin ristiriitainen hahmo lähipiireineen on usean humoristisen kuvaelman päähenkilö. Valtakauden päätyttyä hänen käyttöönsä on varattu oma vankilan selli, jonne karhut kuljettavat häntä paareilla, haavoittunutta enkeliä mukaillen.

Mäen päällä sijaitsee metsäkirkko, tekijänsä kolmas. Kauniisti työstetty pieni kappeli ikään kuin kasvaa kuivasta harjunrinteestä. Sisäpuolen runsas koristelu kuvastaa rakentajansa maailmankuvaa ja elämänkatsomusta. Seinällä kunniapaikalla ovat simpukat kahdelta Santiago de Compostelan pyhiinvaellukselta.

Esa Pajulahden monia tulkintoja mahdollistava tuotanto karnevalisoi nykymaailman mielettömyyksiä, mutta pinnan alla on syvä huoli luonnosta ja yhteisestä tulevaisuudesta. Tuomiopäivän koneet valtaapitävien käsissä eivät jätä rauhaan: Taivaallisen rauhan aukiolla valtionpäämiehet uhittelevat toisilleen asein ja ohjusjärjestelmin. Eräässä teoksessa lehmä joutuu imettämään jääkarhua, jonka elinolosuhteet ihminen on pilannut.

Teksti: Paula Susitaival. Kuvat: Juho Haavisto.

Esa Pajulahden Luvattu maa, kuva Juho Haavisto
Esa Pajulahden ITE-taideympäristö, Padasjoki