Ajan henki

ITE PIRKANMAALLA / Sastamala
Teksti ja kuvat: Minna Haveri

Tauno Vuorenniemen (1935) puuhakkaat lasikuituveistokset kuvaavat menneisyyden maaseutuelämää.

Yli 30 vuotta Ruotsissa automaalarina työskennellyt Tauno Vuorenniemi sai eläkkeelle jäätyään ajatuksen, että lasikuidusta voi tehdä patsaita. Hän ehdotti Putajalla Maatalous- ja maansiirtomuseota johtavalle veljenpojalleen, että sen viereisen pellon voisi tehdä täyteen patsaita.

Nuorempi Vuorenniemi innostui ehdotuksesta ja haki hankkeelle Leader-rahoituksen. Tulevan patsaspuiston ensimmäinen teos oli kyntäjäaiheinen Työnhenki, jonka silloin Ruotsissa asuva taiteilija toimitti Suomeen vuonna 1997. Veistos sai Leader-rahoittajatahon hyväksynnän, ja Vuorenniemi sai veljenpojaltaan puhelimitse kehotuksen jatkaa veistämistä. Viidessä vuodessa Vuorenniemi teki Ruotsissa yli kolmekymmentä menneen ajan maalaiselämää kuvaavaa lasikuituveistosta, jotka Suomeen kuljetettuina muodostavat Ajan henki -nimisen patsaspuiston Maatalous- ja maansiirtomuseon viereiselle pellolle.

Vuorenniemi on muokannut veistostensa hahmon aitaverkosta, jonka seuraavaksi on päällystänyt maalarinteipillä. Sitten hän on kuorruttaut hahmon lasikuitukankaalla ja lasikuitumassalla. Lasikuitupinnasta on hiekkapuhallettu pois tikut ja muut asiaankuulumattomat epätasaisuudet. Lopuksi teoksen pinta on käsitelty mattapintaiseksi päällystämällä se hiekalla.

Taiteilijan mukaan vaikein osa ihmishahmoisten veistosten tekemisessä ovat sormet, mutta tähänkin Vuorenniemi on keksinyt omat keinonsa. Hän valaa lasikuidun ohuen muovihanskan sisään ja asettelee sormet näin päällystettynä haluamaansa asentoon.

Teoksissa on käytetty monenlaisia niksejä ihan niin kuin ennen vanhaan, jolloin moni homma jouduttiin tekemään järjellä, kun voima ei riittänyt, Vuorenniemi kertoo.