Parkanon kesänäyttelyn teemana on ITE-aika

Uutiset
Parkanon torilta löytyy komea esittely Maaseudun Sivistysliiton valitsemista Vuoden ITE-taiteilijoista 2020-2025. Kuva Hanna Tuuri.

ITE-kesäkaupunki Parkanon tämän kesän näyttely ITE-aika kuvastaa aikaa monen mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän näkökulman ja teoksen kautta. Kuraattori Arto Tuomisen kokoama näyttely on tällä kertaa myös poikkeuksellisen kantaaottava.

Teoksiin voi tutustua mobiilireitin avulla: https://bit.ly/iteparkano2025.

Parkanoon tulijaa Tuominen kannustaa aloittamaan näyttelyyn tutustumisen kaupungintalon edustalta, jossa jalasjärveläisen Raimo Hautaluoman ja paimiolaisen Väinö Ojan töistä koottu Metsänhaltija-ryhmä on kuin suoraan sadusta ja hämeenkyröläisen Matti Järvenpään Rautapyörä kuvaa ajan kehitystä.

Pöytyäläisen Kyösti Iitin Dinosaurus ja kauhajokisen Alpo Koivumäen Sapelihammastiikeri kaupungintalon viheriöllä kertovat maapallon kehityksestä ja katoavaisuudesta.  

Monet näyttelyn töistä on tehty kierrätysmateriaaleista, mikä tuo hyvin esiin tämän päivän kerskakulutusta, jossa syntyy paljon pois heitettävää ja jossa maapalloa tuhotaan surutta.

– Tällä kertaa tämä esteetön, kynnyksetön ja ilmainen ITE-näyttelymme keskittyy aiempaa tiiviimmin elävöittämään vanhaa keskustaa. Työt ovat aiempaa suppeammalla alalla, mutta reitillä on silti vaihtelevuutta ja yllätyksellisyyttä, Tuominen pohtii.

ITE-teosten toinen keskittymä on torilla, jota kohti kulkiessaan voi katsella esimerkiksi suonenjokisen Niilo Rytkösen luovuuden ajan tuotoksena syntyneitä lintuja, villähteeläisen Seppo Suomensyrjän Pyöräilevää elefanttia, lapinlahtelaisen Romurinsessa Marjut Kauppisen Kesäajassa-kelloa sekä Räsypokka-teosta Alpo Koivumäen ja Raimo Hautaluoman naispatsaista.

– Tuusulalaisen Leena Nion Sateenkaari-prinsessa kuvaa vahvasti tätä aikaa ja sen keskustelunaiheita. Se on oikeastaan Parkanon Pride-kulkue, Tuominen pohtii.

– Kesän 2025 näyttelyn myötä katsoja pääsee kiinni ITE-taiteen monialaisuuteen ja kantaaottavuuteen sekä sen tekijöiden sielunmaisemiin, hän jatkaa.

Torilla patsastelee Pietari Brahe – aukion keskellä, kuten suurmiesten patsaat aina ovat tavanneet olla. Brahe on menneen ajan suurmies, joka perusti Suomeen kymmenen kaupunkia, joten hän ansaitsee paikkansa. Punkalaitumelaisen Tuomo Rantasen Brahe-teoksen ympärille Tuominen rakensi kokonaisuuden, jossa muut teokset kuvastavat kaupungin väkeä.

Yksi torin vaikuttavimmista töistä on kuvataulu viidestä vuoden ITE-taiteilijaksi valitusta henkilöstä sekä yhdestä vuoden ITE-tunnustuksen saaneesta kohteesta. Tämän kollaasin toteuttamista Tuominen on suunnitellut pitkään. Taulu on oodi ITE-taiteelle ja antaa siitä hyvän läpileikkauksen.

Torilta matka jatkuu kohti Viinikanjoen vehreää rantamaisemaa ja terassikahvila Kosken Helmeä, josta löytyvät hankolaisen Jori-Tapio Kalliolan Korpit sekä Raimo Hautaluoman Kalat. Kahvilan sisätiloihin on saatu esiin vedoksia Vuoden ITE-taiteilijan, hämeenlinnalaisen Markku Sarastamon Karbujo- ja Keksijä-sarjoista Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen kokoelmasta.

Kosken partaalla ITE-taide on viety vahvasti luontoon. Tuominen toivookin katsojan antavan hetken aikaa itselleen nauttien ITE-taiteesta ja kauniista luonnosta.

Vuoden 2025 ITE-taiteilijan Markku Sarastamon Karbujo- ja Keksijä-sarjojen vedoksia pääsee ihailemaan Kosken Helmessä, Rantakatu 1. Kuva taiteilijan arkistosta.
Jo edesmenneen Niilo Rytkösen (1928-2018) ihastuttavia lintuja on pitkästä aikaa saatu esille näyttelyyn. Kuva Hanna Tuuri.
Leena Nio, Perhonen ja Kello. Kuva Hanna Tuuri.
Alpo Koivumäen (1939-2023) Sapelihammaskissa on lainassa Kauhajoelta Alpon savannilta. Kuva Hanna Tuuri.