Mauno Suonpää

Huittinen (1932)

”No, kuinka kauan teillä on aikaa?”, kysyy Mauno Suonpää Pahkaparatiisinsa edessä kävelykeppiinsä nojaten. Puhetta tulee katkeamattomana virtana: ”Tossa tyttö voimistelee pylly pystyssä, tossa on norsu, tossa on aivoja ja mutkia, nykyinen tiekartta, tämä rivi on miehiä, tossa naiset, kun mies häpee, niin käy tollai.” Kierros jatkuu, ja tulee lisää ihmeteltävää, vaikkei mieli ole sulattanut entistäkään: saukot, muurahaiskarhu, inkkarin kasvot, lentolisko, Amerikan presidentti, toteemipaalu, jättiläisen suolikki, bokserikoiran naama, ET. Pahkaparatiisissa on yli 4500 esinettä, joista vasta murto-osa on luetteloitu.

Luonnon ihmeiden keräily alkoi jo nuorena metsässä lehmiä paimentaessa. Vuonna 1956 Suonpää osti ensimmäisen traktorinsa, ja siitä alkoivat metsätyöt. Hän näki, miten vanhat metsät hakattiin, ja pinnan alta paljastuivat satoja vuosia rauhassa kasvaneet epäsymmetriset muodostumat. Suonpää hyppäsi koneen päältä, otti moottorisahan ja nosti metsäkoneen kouralla kantoaarteen kyytiin. Syksyllä ja talvella hän toi isot juurakot kotiin pressun alle. Kevätaurinko kuivatti ne, sitten alkoi yötä päivää jatkuva kuoriminen.

Kokoelmasta kasvoi vähitellen Pahkaparatiisi, ja yleisö löysi paikan. Vuosikymmenten varrella on täyttynyt kuusi vieraskirjaa, kolmesataa sivua jokaisessa. Lehtileikekirjat pursuavat. Parikymmentä vuotta sitten tyhjilleen jääneestä navetasta tehtiin kahvila, ja nyt saattaa parhaana päivänä tulla kolme linja-autollista yhtä aikaa. Televisioryhmät ovat vierailleet paikalla, ja Suonpää on saanut työstään monia huomionosoituksia. Lukuisa joukko kotimaisia ja ulkomaisia tutkijoita on käynyt ihmettelemässä esimerkiksi superharvinaisia visakuusta ja -mäntyä. Opastukset pitävät kirjoitushetkellä 88-vuotiaan kokoelmanomistajan mielen virkeänä.

ITE-taiteilijoista monet pitävät luonnon muovaamaa taidetta jalustalla ylimpänä. ”En mä oo mitään taidetta tehnyt, luonto on nämä tehnyt, toiset näkee eri hahmot kun toiset, ne rupee elämään sillai”, toteaa Suonpääkin.

Teksti: Elina Vuorimies. Toimittanut: Lauri Oino. Kuvat: Veli Granö.
Pidempi taiteilijaesittely on julkaistu ITE Satakunnassa -kirjassa.