Kauko Alt

Suonenjoki (1941)

Kauko Alt innostui tikkutöistä yli 50 vuotta sitten. Kun näki Naarajärven vankilassa tehtyjä puurasioita myynnissä huoltoasemalla, hän painui ostamaan kymmenen punttia tulitikkuja saman tien.

Alt työskenteli tuohon aikaan konepuuseppänä Pieksämäellä. Kun työ piti selän takia jättää, hän alkoi tehdä tikkutöitä lähes päivätöikseen. Hänellä oli oma verstaskin 12 metriä pitkässä rautatievaunussa.

Noin miljoona tikkua ristiin ja rastiin asetellut mies taiteilee nykyisin kerrostaloasunnossa Suonenjoella. Nuorena hän kokeili veistämistä, mutta kun kissasta tuli karhu, se jäi.

Tärkeimmät tykötarpeet ovat tikut, erilaiset pihdit ja porat, Eri Keeper -liima ja viimeistelyssä huonekalulakka.

Alt asettelee ja liimaa tikut niin, että saumakohdat asettuvat limittäin. Näin syntyy kestävää. Viimeistelyn hän tekee puukolla ja hiomalla. Helmiin reikiä poratessa terän tulee olla ohuen ohut.

Vaajakosken tulitikkutehtaan lopettaessa 1990-luvun puolivälissä Alt hamstrasi tulitikkuja laatikkokaupalla. Nykyään hän ostaa tikut rikittöminä askarteluliikkeestä.

Oikeita tulitikkuja työstäessään Alt polttaa rikin pois ja pyyhkäisee sitten tikun pään kostella rievulla. Palanutta päätä voi hyödyntää pintakuvioinnissa. Kaarevat pinnat ja detaljit kiehtovat tekijää. Valojohdot, joihin mies on mieltynyt, kulkevat tikuista tehdyissä kaapeleissa. Sileä pinta ei taitajaa kiinnosta, vaikeusaste kyllä.

Osa töistä on kokonaan tikuista, mutta esimerkiksi huonekalut Alt päällystää. Rungot huonekaluihin hän tekee itse.

Tikut ovat taipuneet myös vaatteiksi ja pukimiksi. On vöitä, hattuja, laukkuja, kenkiä ja mekkoja. Itselle tehdyn liivipuvun pukemiseen tarvitaan tilaa, aikaa ja mielellään pukija. Puinen vaate yllä ei passaa istua eikä paljon tanssahdellakaan.

Erikoinen työmenetelmä ja tekijä on tullut tunnetuksi, ja peilit, astiat, korut, huonekalut, pukimet, koriste-esineet ja pienoismallit ovat ostajansa löytäneet. Alt ei suunnittele töitään etukäteen, mallit vain ”poksahtavat päähän”. Hän piirtää karkean mallin paperille, mutta muuten työ tekijäänsä neuvoo.

Kerimäen kirkon ”noin pienoismallia” Alt teki työn ohessa vuoden päivät. Kirkon mallia hän silmäili valokuvista. Yksi kirkon harja puuttuu, ikkunat on tuumittu kohdilleen, piha on tehty taiteilijan vapaudella.

Kun katon ottaa pois, paljastuu valaistu kirkkosali. Yksityiskohdat on tehty tarkasti, jopa veisattavat virret on ripustettu näkyville. Eniten näpräämistä oli katossa, jossa on noin 7000 paanua. Suurkirkkoja Alt on tehnyt kolme.

Teksti ja kuvat: Irene Pakkanen.

Taiteilijoita Pohjois-Savosta

Ei valittuja sivuja