Olavi Laiholla on lapsuudesta saakka ollut keksivä mieli ja tekevät kädet. Laihon koti on täynnä todisteita omaperäisistä ideoista ja perinteisistä kädentaidoista. Hän on tehnyt puisten, kipsisten ja betonisten veistosten lisäksi pahkatöitä ja veistänyt huonekaluja. Ruotsissa asuessaankin hän teki ”tuohitöitä” maitopurkkien valkoharmaista kuorista. Laihon mukaan käsillä tekemisen halua ja taito ovat suvun perimää, vaikka tekemiseen menneisyydessä kiistoja liittyikin. Koska luovaa työtä ei arvostettu tai edes suvaittu, Laiho kertoo polttaneensa monet lapsuutensa puuveistokset saunan pesässä.
Nyt Laiho on oman taiteensa herra. Hänen satavuotiaan pohjalaistalonsa sisätiloissa soittelevat puusta veistetyt hanuristikuuluisuudet. Pihapiirissä puolestaan esiintyy joukoittain betonisia viihdealan julkimoita. Huomiota herättävät John Wayne lännensankarina, Charlie Chaplin kulkurihahmossaan sekä viulisti Linda vaatteissa ja ilman. Ulkona säässä kuin säässä viihtyvät myös kolme muodokasta sulotarta kylpyammeessaan huivipäisen emännän lypsäessä betonilehmää ja kissojen paritellessa sen jaloissa. Pihapatsaita Laiho paikkailee ja maalailee uudestaan aika ajoittain – samassa yhteydessä saattavat patsaiden esiintymisasujen väritkin vaihdella.
Laiho kertoo, että lähes kaikilla hänen veistoksillaan on esikuva todellisessa maailmassa. Monet hahmoista ovat tiedotusvälineiden kautta tutuiksi tulleita julkisuuden henkilöitä. Pihapatsaat Laiho on tehnyt huumorimielellä, mutta niihin sisältyy myös julistus siitä, että tekijä on vapaa esittämään taiteessaan mitä tahtoo. Aikuisena hän ei suostu piilottelemaan teoksiaan, vaan päinvastoin valitsee teoksiinsa näyttäviä aiheita. Linda päätyi aiheeksi kahteen patsaaseen, koska hän herätti huomiota olemalla julkisuudessa alasti, tekijä kertoo. Kaikki eivät ymmärrettävästikään ole Laihon näyttävästä teoskavalkadista ilahtuneet. Laihoa on pyydetty siveyssyistä pukemaan veistoksilleen edes jotain pientä päälle. Tällaisille vaatimuksille Laiho vain ilkikurisesti nauraa. Sanotahan, tämä on niin ku suoraan sanottua piruilua, piruilua noita vanhoillisia ihmisiä kohtaan. Kun tullaan saarnaamaan, ettei tuollaista saa tehdä, niin määpä teenkin tuollaisen.