Moottorisahaveisto mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Mukaan luetteloon on valittu myös moottorisahaveisto. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisessa kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Kansallisen luettelon kohteet julkaistiin tänään 9.10.2023 elävän perinnön teemavuoden pääjuhlassa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.
Elävän perinnön kansalliseen luetteloon lisättiin nyt laajasti erilaisia taitoja musiikin, tanssin, ruokaperinteiden, käsityön ja pelien aloilta, luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvää kulttuuriperintöä sekä ensimmäistä kertaa myös maahanmuuttajien kulttuuriin liittyviä perinteitä.
Kolmatta kertaa järjestetty haku keräsi 41 hakemusta eri puolilta Suomea. Ensimmäinen hakukierros järjestettiin vuonna 2017 ja toinen vuonna 2020.
Moottorisahaveiston valinta perusteluineen
Maaseudun Sivistysliitto on jo yli kymmenen vuoden ajan edistänyt moottorisahaveiston ja alan taiteilijoiden tunnetuksi tekemistä. Kansainvälisestä yhteistoimintahankkeesta Puusta pitkään – Näkymiä kansantaiteeseen ja arkiluovuuteen (2012-2014) alkoi suunnitelmallinen työ luoda itseoppineille moottorisahaveiston taitajille väyliä tuoda taitojaan esille ja verkostoitua sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Maaseudun Sivistysliiton ja yhteistyökumppaneiden vuodesta 2014 järjestämät Ilomantsin Karhufestivaalit ovat olleet merkittävä vuotuinen tapahtuma sekä moottorisahaveistäjille että alasta kiinnostuneelle yleisölle.
”Kiitämme opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Museovirastoa tästä tunnustuksesta”, iloitsee Raija Kallioinen, Maaseudun Sivistysliiton kulttuurituottaja. ”Tämä antaa hienon merkityksen sekä moottorisahaveiston parissa tehdylle työlle, että erityisesti moottorisahaveiston taitajille.”
Perustelut moottorisahaveiston valinnalle Elävän perinnön kansalliseen luetteloon:
”Moottorisahaveisto on kehittynyt 1970-luvulla metsurien harrastuksena kevyiden käsisahojen kehityksen myötä. Nykyisin moottorisahaveisto on monen ikäisten harrastus, mukana on niin miehiä kuin naisia. Monet kuvanveistäjät ovat ottaneet moottorisahan taiteensa tekemisen välineeksi ja myös ITE-taiteena veisto kukoistaa. Perinteen oppiminen tapahtuu seuraamalla kokeneiden veistäjien toimintaa sekä osallistumalla lajin kilpailuihin ja kursseille. Toiminta on aktiivista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Perinne elää ja kehittyy. Esittäjinä Maaseudun Sivistysliitto ry, Puunveistäjät ry, ITE-taiteen kannatusyhdistys – ITE ry sekä MSL:n Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys ry.”
Kansallisessa luettelossa laajasti erilaista aineetonta kulttuuriperintöä
Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä.
Elävän perinnön kansalliseen luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta moninaisilta yhteisöiltä. Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.
Euroopan maissa on erilaisia käytäntöjä kansallisten luetteloiden laatimisessa, ja Suomi on saanut erityistä kiitosta osallistavasta lähestymistavastaan. Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan.
Kansalliseen luetteloon valittujen kohteiden on ensin oltava mukana Elävän perinnön wikiluettelossa, johon eri yhteisöt voivat lisätä artikkeleita itselleen merkityksellisestä kulttuuriperinnöstä. Tämä lähestymistapa varmistaa, että myös ne perinteet, jotka eivät pääse kansalliseen luetteloon, saavat ansaitsemaansa näkyvyyttä.
Suomen Elävän perinnön wikiluettelo on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä. Wikiluettelo on herättänyt kiinnostusta myös maailmanlaajuisesti, sillä sivustolla vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää yli 150 maasta.
Elävän perinnön kansalliseen luetteloon päässeitä kohteita on mahdollista ehdottaa edelleen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon. Siihen on Suomesta lisätty saunaperinne, kaustislainen viulunsoitto sekä pohjoismainen limisaumaveneperinne. Suomi on myös mukana monikansallisessa hakemuksessa, jossa luetteloon esitetään käsin valmistettuun lasiin liittyvää tietoa, tekniikkaa ja taitoa. Hakemukseen odotetaan ratkaisua Unescolta joulukuussa.
Tänä vuonna juhlitaan elävän perinnön teemavuotta
Vuonna 2023 on Suomessa vietetty elävän perinnön teemavuotta. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta täyttää 20 vuotta, ja Suomi on ollut sen jäsenmaana 10 vuotta. Lisäksi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemana on ollut elävä perintö, mihin liittyviä tapahtumia on eri puolilla Suomea järjestetty yli 300.
Lisätiedot:
Leena Marsio, Erikoisasiantuntija, Museovirasto leena.marsio@museovirasto.fi +358 29533 6017
Raija Kallioinen, Kulttuurituottaja, Maaseudun Sivistysliitto, raija.kallioinen@msl.fi, p. +358 40 563 6876
Elävän perinnön kansallisen luettelon kohteiden valintaperustelut
Elävän perinnön kansallisen luettelon kaikki kohteet