Pirkko Lahti

Lohja (1941)

Ihastuttava pieni harmaa mökki Lohjalla, tai tavallaan Arabiassa Välimeren takana, eli kiemurtelevan, joutsenperheen asuttaman joen varrella rehevissä maalaismaisemissa on psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahden persoonan ja elämänviisauden ilmentymä, matkamuistojen, persoonallisten piharakennusten, tähtitornien, toteemien ja puuveistosten pesä, lukemattomien vieraiden ja monien muistojen kesäpaikka.

Pirkko Lahti syntyi Kiskossa 1941. Hän ei koskaan ehtinyt nähdä isäänsä, joka kuoli jatkosodassa luotisateeseen kiivetessään aidan yli. Yksin lasten kanssa jäänyt äiti oli pakon sanelemanan toimelias nainen, joka tarttui kaikkiin toimiin, oli kyseessä sitten rakennustyöt tai keittiön askareet.

Ankaran sodanjälkeisen ajan sitkeyttämän Lahden muistoissa kyläyhteisön ja kylän lasten saumaton kaiken yhdessä tekeminen ovat jättäneet lämpimän jäljen. Lahjakas ja urheilullinen lapsi pääsi etenemään keskikouluun ja yliopistoon, josta tie on vienyt maailmalle, tunnetuksi asiantuntijaksi ja puhujaksi ja yhteiskunnallisesti merkittävään asemaan kriisipsykologina ja Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikaisena toiminnanjohtajana.

Tarmo, toiminta, huumori, äly ja lämpö täyttävät kodikkaan ja lämpöisen tuvan ja Lahden urheilullisen olemuksen. Terve mieli, jossa taiteella luovuuden vapaana temmellyskenttänä on tärkeä rooli näkyy kädenjäljessä. Omat ja muiden veistokset täyttävät pihaa.

Suuret lasikuitulehmät seisovat tontin reunassa, kasvissyöjän pinkki betoninen Allihopa -porsas toivottaa ihan kaikki tervetulleeksi ja leikkisät, keinuhevosmaiset hirsikissat ja hevoset toimivat kukkasten penkkeinä. Puinen karhu nököttää kalliolla, tuttavien muotokuvista ammentavat toteemit ja alkuperäiskansojen hautamuistomerkkejä mukailevat sauvat töröttävät taivasta kohden. 

Niitynreunaan rakennetun esiintymislavan ja nurmikkoon porrastetun katsomon viereen on viritelty hoilaava puusta veistetty kuoro, ja vanhasta muuntajasta on rakentunut tähtitorni, jonka alakerrassa on kuntosali ja yläkerrassa ikkuna yötaivaalle. Pihalla on vietetty suuria juhlia ja musiikkikonsertteja.

Kielen ja älyn notkeus, syvä elämänviisaus ja leikki tuikkii puheesta, ajattelusta ja rakennusten nimistä. Pihamaalta löytyy pyöreä huvimaja nimeltään ilotalo, ja sisällä mökissä on nostalgisilla ja hoitavilla 50 -luvun tavaroilla sisustettu Altzheimer -huone.

Lämpöpumpun päälle Lahti on rakentanut suojaksi puusta talon, jonka etuovesta tulee toinen talo, jonka etuovesta tulee toinen talo.

Monissa veistoksissa on kantaaottavuutta. Tien vieressä seisoo puuveistos Androgyyni, jonka toinen puoli on nainen ja toinen mies. Pirkko Lahti ei äitinsä tavoin arastele rakennustöitä tai moottorisahaa ja on itse tehnyt mökille paitsi veistoksia, myös piharakennuksia. ”Jokaisessa meissä on miestä ja naista. On kysymys siitä, miten siihen kukin suhtautuu”, Helsingissä asuva Pirkko Lahti sanoo. Hän aikoo olla mökillä vielä 85 -vuotiaaksi. Sen jälkeen Vallilassa odottaa jo toinen mökki.

Lohjan mökki on kokonaisuutena tarttuva, työnilon ja tarmon täyteinen, kesän paahtama ja pakkasten raikastama luomus. Itse Pirkko Lahden ympärillä on käsittämätön määrä peruskallion lujuutta, männyn sitkeyttä, kesätuulen leppeyttä, leikin lämpöä, älyä ja vieraanvaraisuutta – vanhan ajan kunnon energiaa, jonka ei soisi katoavan koskaan, hyvää, joka tuntuu vain lisääntyvän jakamalla, ja joka saa ympäristönkin voimaan hyvin.

Teksti: Heini Heikkilä. Kuvat: Heini Heikkilä.