Muistosivu: Pyynikin aikamatkat – Koko Kylän Piha Tampereella

Koko Kylän Piha – tai Pyynikin aikamatkat – toimi matalan kynnyksen kohtaamispaikkana ja tapahtumatilana keskellä Tampereen kaupunkia vuosina 2003–2025. Korttelin kokoisesta taidegalleriasta löytyi tilaa oleskella ja tehdä taidetta, pelata pihapelejä, kesäisin hoitaa kasvimaata tai talvisin ottaa huimat kyydit jääliukumäessä. Alueella oli esillä kierrätystaidetta, veistoksia ja erilaisia installaatioita.

Kaupunkilaisten suosimaa oleilupaikkaa kehitti ja piti yllä ”taidetalkkari” Mika Pettissalo, jonka luotsaamana paikasta kehkeytyi monimuotoinen vapaan taiteen alue. Vertailukohtaa toteutukselle voi hakea vaikkapa Berliinin boheemeilta kulmilta.

Korttelissa on aikoinaan toiminut Tampereen kulkutautisairaala. Vuodesta 2003 lähtien tuolloin kuvataidetta opiskellut Pettissalo alkoi vapaaehtoisesti pitää huolta hukkatilaksi ja urbaaniksi kesannoksi jääneestä sisäpihasta. Hän ryhtyi luomaan sinne Pyynikin Aikamatkojen taidemaailmaa, joka tarjosi yhteisöllisen osallistumisen mahdollisuuksia kaikille halukkaille. Tekemisen myötä syntyi kierotalouteen perustuva kiinteistönpidon malli, joka toimii avoimena taidetilana.

2020-luvulla alue joutui mutkikkaiden kaavoituskamppailujen kohteeksi. Välillä tilanne näytti toiveikkaalta: Tampereen poliitikot peruivat korttelin täydennysrakennussuunnitelmat ja näkivät tilan edistävän kaupunkistrategian mukaisia arvoja – hyvinvointia, osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Vuonna 2024 Tampereen kaupunki kuitenkin irtisanoi alueen vuokrasopimuksen, koska korttelin tonttia ja rakennuksia alettiin valmistella myyntikuntoiseksi. Mika Pettissalo sai häädön.

Toiminta kyseisellä Pyynikin historiallisella alueella on päättynyt ja sitä on siirretty tai suunnattu muihin kohteisiin, kuten Oriveden Kampukselle, jonne Mika Pettissalo ja puolisonsa Heidi Meriläinen muuttivat vuonna 2025 aloittaen siellä näyttely- ja taidepajatoiminnan. Koko kylän pihan taideteoksia viranomaiset eivät tiettävästi hävittäneet.

Taidetalkkari Mika Pettissalo on koulutettu kuvataiteilija, mutta ITE-taiteen hengenheimolainen, itse tehdyn elämän todeksi tekijä. ”Jos on pienikin asia, joka ilahduttaa, se kannattaa tehdä”, hän pohtii.