Anne Streng

Myrskylä (1956)

Myrskylän kylän kartanonmäki kylpee elokuun alun auringossa ja heleässä vihreydessä. Keskellä lehtometsää ja puutarhoja asuu lapsuuden kotitalossaan eläintenhoitaja ja puutarhuri, virtuoosimainen piirtäjä, kuvittaja, silkki- ja sarjakuvataiteilija Anne Streng.

Pyörällä maaseudun etäisyyksissä koko elämänsä, myös yli kymmenen kilometrin matkan töihin liikkuneen Strengin käsistä on syntynyt elämän aikana mittaamaton määrä piirustuksia, värikuvia, exlibriksiä, sarjakuvia ja silkkiin painettuja lumoavia kuvia. Silkkityöt ovat täynnä sädehtivää valoa, käsittämätöntä värien ja viivan taidokkuutta, mielikuvituksellista, metsän, jäkälien, sammalten ja puutarhan runsauden logiikkaa. Silkkiin tehdyt kuvat ovat näyttäviä valkoista seinää vasten, mutta myös läpikuultavina huojuessaan valossa.   
 
Anne Streng (s. 1956) syntyi viidentenä lapsena Strengin perheeseen Sysmässä. Perhe muutti Myrskylään Strengin ollessa parivuotias, ja kasvoi vielä pikkusisarella muuton jälkeen. Kotona oli lehmiä ja hevonen, mutta huonot, saviset pellot eivät tuottaneet satoa, ja isä ja äiti päätyivät tekemään muualla töitä. Lievästi kehitysvammaisen isosiskon ja autistisen pikkusisaruksen kanssa paljon leikkinyt ja sisariaan aina auttanut, oman kielenkin heidän kanssaan kehittänyt Streng muistelee lapsuutta lämmöllä, voipaperin läpi Aku Ankasta jäljennettyjä kuvia, Teräsmiehen, Pegasos Billin ja Tex Willerin lukemista, tusseja, vesivärejä, isän tehtailemia Ex Libriksiä, retkiä kirjastoon, ulkoleikkejä pelloilla.

Narnia, Taru sormusten herrasta, valo, optimismi, lämpö, kauneus ja herkkyys tulevat synkkyyden ja vaikean, menetysten läpi pitsimäisesti kuin valo heleästi lehtiverhosta puiden alla Strengin kertomuksessa ja perheen ja suvun teoksista. Strengin perheen vanhemmat olivat ahkeria lukijoita ja äiti näkyvä hahmo kunnallispolitiikassa. Isä on ollut myös ilmiömäinen piirtäjä, mutta työskennellyt Sasekan tiili- ja kevytbetonitehtailla elämäntyönsä.  
 
Kansakoulun opettaja huomasi tietysti heti lapsena Anne Strengin lahjat ja kannusti läpi vuosien, aina Savonlinnan taidelukioon asti. Siellä Streng viihtyi kuitenkin vain kuukauden, ja palasi kotiin. Taide vaihtui puutarha-alan ja karjanhoidon opintoihin, opinto- ja muistivihkojen täyttyessä piirustuksista. Isommat sisarukset ottivat sen sijaan rohkeasti maailmaa haltuunsa. Helsinkiin muuttaneesta Pekka Strengistä (1948-1975) tuli arvostettu muusikko, joka menehtyi kovin nuorena syöpään. Äskettäin menehtynyt kuvataiteilijaisisko Sonja Lehto maalasi naivistisia maalauksia.  
 
Streng kuitenkin nautti opinnoista ja elämästään puutarhoilla, puutarhakouluissa ja ruusutarhoilla, vanhojen puutalojen, omenapuiden, tomaattien, öisten pyöräretkien ja seikkailuiden keskellä Paimiossa, Haminassa, Lepalla, Kouvolan Valkealassa. Hän opiskeli samalla kuvataiteen tekniikoita, öljymaalausta, hiilipiirustuksia, elävän mallin piirtämistä, vaihtoi paikkakuntia ja eli kokemusten aarteiden keräilijänä.  
 
Streng päätyi takaisin Myrskylään ja sisaren kanssa asumaan kotitilalleen. Mieluinen työpaikka puutarhalla meni alta ajokortin puuttumisen takia, mutta työttömänä Anne Streng pääsi hetkeksi vihdoin täysin omistautumaan taiteen tekemiseen. Ajanjakso oli tuottelias. Työvoimatoimisto ei kuitenkaan pitkään suvainnut tällaista ansiottomuutta, ja Streng työskenteli eläkeikään asti sikalassa. Kokemuksista on julkaistu koskettava ja puhutteleva omakustanteinen sarjakuva-albumi Siniturkki.  
 
Julkisuutta välttelevä Anne Streng, jolla ei ajokortin lisäksi ole älypuhelinta eikä hän halua osallistua esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, ei tullut koskaan edes tarjonneeksi töitään, vuolaita ja omaperäisiä käsikirjoituksiaan ja kuvatarinoitaan kustantamoille tai sen kummemmin julkisesti. Piirtäminen on osa itseä ja olemista suurten puiden katveessa olevassa talossa, peltojen keskellä ja kasvaa Strengistä kuin puusta lehdet ja oksat. Siellä Anne Streng on onnellinen, kun saa vain olla puiden katveessa. Ja piirtää.

Teksti ja kuvat: Heini Heikkilä