Lauri Mäkäräinen

Paltamo (1935–2013)

”Kaikkihan tämä on itelle tehty” kertoo Lauri Mäkäräinen kiikkutuolistaan ITE-installaation keskeltä. Pieni asunto on lattiasta kattoon taiteen täyttämä: maalauksia, reliefejä ja veistoksia aiheinaan julkisuuden henkilöt politiikan ja viihteen alueelta. Tunnistammeko?

Muotokuvilta näyttävät myös eläinaiheet: kissat, linnut ja karhut. Uusin taitaa olla ujonnäköinen Jänis pakkasella, veistos, jonka etutassut suojaavat pystyynnoussutta otusta kylmältä ja katseilta.

Kun tekee itselle, siihen panee kaikkensa: ”Viimeisen tapin mukaan tekee, että tulee hyvä.” Lauri Mäkäräinen on huolellinen taituri, joka katsoo aiheitaan aina huumorinpilke silmäkulmassa. Mallit tulevat useimmiten lehtikuvista ja niitä on jo varastossa odottamassa – kukahan uudesta hallituksesta pääsee seuraavaksi aiheeksi?

Näköisyys kiinnostaa Mäkäräistä erityisesti, se on hänelle taiteen tekemisen suurin haaste. Pitää olla tarkkasilmäinen, että pääsee puun sisään ja löytää aiheensa. Rauhallisella miehellä on aikaa veistotyölle eikä tekniikan hitaus harmita – pitää katsella tarpeeksi kauan, että paras mahdollinen teos syntyy. Takana on sentään puoli vuosisataa puun parissa.

Opettaja kävi aikoinaan kotona asti kysymässä, lähtisikö Lauri Ateneumiin, mutta pojan mieli paloi enemmän metsätöihin, muiden perässä.”Ei siihen aikaan ollut niin kysyttyä se taiteilijan homma.”

”Teinhän minä ahneena yhteen aikaan”, vakava mies hymyilee. Vähitellen puhdetöinä tehdyt puiset tarve- esineet muuttuivat ensin reliefeiksi ja veistoksiksi, akryyliväreillä maalattuja muotokuvia alkoi syntyä 70-luvulla. Julkisuuden henkilöt ovat olleet aiheina jo yli 40 vuotta.

Lauri Mäkäräinen ei myy teoksiaan, mutta jotain on tehty tilauksestakin, kuten Mauno Koiviston muotokuvareliefi Osuuspankille aikoinaan.

Teksti: Pirjo Immonen. Kuvat: Teijo Määttänen.