Vilho Juusela

Orivesi (1933)

Leporannan taidekeskuksen edustalla tuuli on jo useita vuosikymmeniä heiluttanut raskasta rautaista Hevosmiehen kukkaa. Joustava varsi on tehty kylvökoneen osista ja kukat hitsattu hevosenkengistä, jotka ovat alun perin peräisin sodan aikaiselta hevosten kengityspaikalta Längelmäveden rannalta. Ne olivat ruosteessa jo kun Juusella kaivoi ne maasta, ja hän päätti pitää ruosteen sävyn kukissa.

Vilho Juusela aloitti veistosten tekemisen jo 1970-luvun alussa. Juuselalle taiteen tekemisen merkitys liittyy vahvasti eläimiin. Suuressa veistoskokonaisuudessa on isäntä hevosensa kanssa. Teoksen hevonen esittää Juuselan viimeistä hevosta. Lähellä järven rantaa västäräkki on pesinyt krokotiilin näköisen elukan suuhun. Teos on Dino, jonka keskiosa on tehty käytöstä poistetusta painesäiliöstä. Olennon häntä on vanhan hevosvetoisen viljan sitomakoneen kierteinen osa.

Juuselan työssä mielikuvituksellisiin aiheisiin yhdistyvät maanviljelystyökalut ja -koneet sekä esimerkiksi luonnosta löytyneet pahkat. Juusela kertoi, että hän opetteli hitsaamaan taiteen tekoa varten. ”Omaksi iloksi olen näitä tehnyt, mutta myös muiden iloksi. Nämä eivät ole olleet kaupan”, Juusela kertoo.

Juusela hankki Leporannan tilan huutokaupasta 1970-luvun alussa ja perusti sinne taidekeskuksen. Näyttelyissä on vuosien aikana esitelty Juuselan teosten lisäksi monien muiden taiteilijoiden töitä.

Teksti ja kuvat: Mikko Kallio

Videoita Vilho Juuselasta Maaseudun Sivistysliiton YouTube-kanavalla: