Jytäkkä karhupatsas tarjosi moottorisahaveistäjille uuden haasteen Ilomantsissa

ITE-taide, Karhufestivaali, Uutinen
Ilomantsin viisimetrisellä karhupatsaalla on myös komeat kynnet.

Viisimetrinen karhupatsas sai jytäkän hahmonsa viikossa Ilomantsissa heinäkuun puolessavälissä 2023. Moottorisahaveistäjät Juha Käkelä ja Raimo Hautaluoma olivat innoissaan projektista, joka tarjosi heille tekijöinä uudenlaisen kokemuksen. Karhun pää ja turkki muotoiltiin pintalaudoista, ja materiaalina käytettiin kaikkinensa ylijäämäpuutavaraa.

”Moottorisahalla on perinteisesti tullut veistettyä teoksia yhdestä puusta sekä puunpalasista. Tällä tekniikalla ja näin isoa kuin Ilomantsin karhua en ole koskaan aiemmin tehnyt”, Käkelä sanoo.

Samaa tuumii myös Hautaluoma, joka kysyttäessä oli ilman muuta lähdössä mukaan suuren karhun tekijäporukkaan.

”Projekti oli erikoinen ja mielekäs. Alussa tuntui haastavalta ajatella, miten näin ison karhun toteuttaa, mutta kun homma eteni, huomasi, että kyllä se sieltä kehittyy. Välillä toisen piti mennä katsomaan karhua kauempaa ja neuvoa mihin täytyy lisätä pintaa, koska likeltä ei näin isossa työssä muotoja selvästi näe”, Hautaluoma kertoo.

Karhupatsaan toteutuksesta vastasivat Karhufestivaalin kilpailuista tutut veistäjät Juha Käkelä (vas.) ja Raimo Hautaluoma.
Karhupatsas rakentui viikossa, ja nopeus oli tekijöille lopulta jonkinasteinen yllätys.

Karhupatsas on jylhä ja maanläheinen

Vaikka kokemus oli molemmille veistäjille uusi, homma sujui lopulta sukkelasti viikossa. Nopeus yllätti niin Käkelän kuin Hautaluomankin, joiden pääasiallisena apujoukkona oli paikallisen Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksen kaksi työmiestä.

”Meillä oli huipputiimi, jossa kaikki tekivät hommia oma-aloitteisesti. Näin saatiin tosi nopeasti näyttävää jälkeä”, Käkelä kertoo.

Lisäksi yleisöllä oli mahdollisuus osallistua karhun tekoon kahtena päivänä loppupuolella projektia, mutta sadesää taisi karkottaa osallistujat. Yleisöä kyllä kävi muuten seuraamassa patsaan edistymistä päivittäin.

Yhtenä yleisöpäivänä hanslankariksi saapui Ilomantsissa kerran Karhufestivaalin veistokisaan sekä lumenveiston SM-kilpailuun osallistunut Sari Nikola.

”Sain vihiä karhupatsaan teosta jo helmikuussa lumenveistokisoissa Ilomantsissa ollessani, ja olisin voinut olla enemmänkin karhupatsaan teossa mukana, mutta tulin sitten yhdeksi yleisöpäiväksi mukaan. Pääasiassa ojentelin pinnakkaisia ylöspäin, mutta utelias kun olen, pitihän minun kokeilla myös niiden kiinnittämistä paineilmapyssyllä”, kertoo Nikola, joka itse luo yhteisötaideteosta Lohjalle 17. elokuuta teemalla kotiseuturakkaus, lähimmäisenrakkaus ja rakkaus.

Ilomantsin lopputulosta hän luonnehtii pikemminkin nallemaiseksi kuin pelottavaksi.

”Teos on jylhä ja maanläheinen. Tykkään kierrätysmateriaalin käytöstä, ja myös teoksen paikka on mainio. Karhu on aikamoinen jötikkä. Kun sen näkee, tulee hyvä mieli.”

Karhupatsas sijaitsee torilta katsottuna oikopolulla, joka vie taitokeskus Piirolan pihan kautta Kauppatielle.

Esikuvina tanskalaiset peikot ja Suomen Leijona

Suuren karhupatsaan idea sai alkunsa pari vuotta sitten Karhufestivaalin johtajan Timo Rekon ja Juha Käkelän keskusteluissa Karhufestivaalien aikaan. Ilomantsin karhun esikuvina ovat Rekon mukaan olleet Thomas Dambon Kööpenhaminassa sijaitsevat seitsemän jättipeikkoa, jotka on yhteisöllisesti tehty juuri kierrätysmateriaaleista.

”Innoittajana on ollut myös Marco Martalarin vuonna 2021 tekemä Suomen Leijona Puun Sieluun Tohmajärvellä. Martalar kokosi teoksen metsästä keräämistään erilaisista puunkappaleista”, Reko kertoo.

Suuri karhupatsas on osa meneillään olevaa Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksen Karhufestivaalin tulevaisuus -hanketta. Sille rahoitus on saatu Taiken jakamista erityisavustuksista harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoimintaan.

”Toivon suuren karhupatsaan omalta osaltaan innostavan ilomantsilaisia tahoja jatkamaan Karhufestivaalia. Syksyn aikana on tarkoitus kartoittaa valmiudet siihen ja koota eri osapuolista festivaalin johtoryhmä. Toivottavasti löydämme rahoituksen myös tähän mennessä kertyneiden satojen karhupatsaiden saamiseksi esille pysyvään näyttelyyn Karhumetsään. Siitä on jo alustavia suunnitelmia tehty”, Reko kertoo.

Karhupatsaan runkopylväät juntattiin reilun metrin syvyyteen ja monttuihin valettiin betonianturat. Pylväätkin ovat kierrätysmateriaalia, käytöstä poistettuja, kestopuisia ja myrkyttömiä puhelinpylväitä.
Karhun ”turkki” muodostuu lomittain kiinnitetyistä pintalaudoista.

Pihamaan laudanpätkät käyttöön

Niin Juha Käkelä kuin Raimo Hautaluomakin ovat valmiit tekemään vastaavia teoksia jatkossakin.

”Tämä projekti osoittautui niin mukavaksi ja kiinnostavaksi, että aion jatkaa vastaavanlaisten tekemistä niin itselle kuin tilauksestakin. Minulla on pihamaa täynnä erilaista lankunpätkää ja muuta ylimääräistä puutavaraa, niin nyt niille löytyi käyttöä”, Käkelä iloitsee.

Suuren karhupatsaan avajaiset ja nimen julkistus on Ilomantsissa 10.–12.8.2023 pidettävän Karhufestivaalin yhteydessä keskiviikkona 9. elokuuta kello 16.

Teksti: Riitta Ryynänen. Kuvat: Riitta Ryynänen ja Taisto Volotinen.

Juttuun on tehty 7.8.2023 klo 12.02 seuraava tarkennus ja lisäys kuvatekstin ilmaisuun ”vanhoja puhelinpylväitä”: Pylväätkin ovat kierrätysmateriaalia, käytöstä poistettuja, kestopuisia ja myrkyttömiä puhelinpylväitä.