Erkki Rytkönen: Tuhansia töitä, kyisiä peltoja
Iisalmessa asuvan Erkki Rytkösen veistoharrastus on kestänyt jo yli 40 vuotta. Hän on voittanut moottorisahataiteen SM-kisat kaksi kertaa, ja muitakin mitaleita on melkoinen kasa.
”Puu on mainio työstön materiaali: valmis työ syntyy pölkystä vain liiat poistamalla.”
Nyt eläkkeellä olevalle Rytköselle puu on ollut läheinen jo lapsuudesta. Maalla asuvalle pojalle käsillä tekeminen kuului jokapäiväiseen elämään. Ensimmäinen teos oli tikka.
”Minun ja veljeni tehtävä oli viedä lehmät rantalaitumelle ja hakea ne lypsettäviksi. Meillä oli puukot käytössämme, ja veistelimme niillä kaikkea mahdollista. Yksi suosikkini oli tikat, joita veistin lepästä. Palikan oksasta sai hyvän nokan linnulle, ja tikka oli helppo painaa nokastaan kiinni tien vieressä olevan puun kylkeen. Meidän veljesten lehmienhakureittiä oli varmasti todella helppo seurata, koska lähes joka puun kyljessä tökötti tikka nokastaan.”
Oma älynväläys
Erkki Rytkösen luovuuden ykköslähde on juuri luonto, eläimet ja varsinkin linnut. Hänen ensimmäinen moottorisahaveistoksensakin vuonna 1968 oli metso. Se syntyi savottahommien tauoilla metsässä.
”Isäukko ei moottorisahoja harrastanut, mutta minä olin nöössipoikana moottorisahamiehenä. Ihmettelen kyllä, miten jaksoin tehdä töitä toistakymmentä kiloa painavalla sahalla. Mutta halu töihin oli kova.”
”Sitten kahvitauolla tuli ajatus mieleen, mitä jos sahaisin puusta metson. En ikinä ollut kuullutkaan veistämisestä moottorisahalla, se oli ihan oma älynväläys.”
Metso on edelleen Rytkösen kotona takan päällä.
”Poltin sen mustaksi, mutta tein virheen, kun vetäisin pintaan vielä kiiltävää venelakkaa. Siinä meni metso vähän pilalle.”
Intoa tekemiseen
Nuorempana moottorisahaveisto jäi Rytköseltä tuohon yhteen teokseen, kunnes 1980-luvulla tapahtui käänne. Orimattilassa ollessa yrittäjäystävä pyysi Erkiltä, että tämä tulisi markkinoiden aikaan veistämään puuta liikkeen pihalle ja samalla innostaisi katsojia moottorisahan ostoon.
”Joutessani sahasin puunpätkistä siilejä ja asiakkaat alkoivat kysellä, ovatko ne myynnissä. Siitä into lähti nousemaan. Seuraavaksi E-liikkeen piiripäällikkö palkkasi minut Etelä-Suomeen viikonlopputapahtumiin ja tein siellä kevätrundin. Näin veistoinnostus iski päälle vielä voimakkaammin.”
”Sen jälkeen on tullut tehtyä veistotöitä aika reippaasti. Teoksia on tuhansissa.”
Yksi Rytkösen bravuureista on ollut käydä sahaamassa ihmisten pihoilla teoksia kantoihin. Monet haluavat poistaa isoja puita varjostamasta pihaa. Kun katkaistaessa puuhun jätetään tarpeeksi pitkä kanto, on se oiva paikka veistäjälle tehdä esimerkiksi karhun.
Moottorisahaveiston kilpailuista hänellä on plakkarissa kaksi SM-ykköstilaa ja muitakin mitaleita melkoinen kasa. Karhunveiston maailmanmestaruuskisasta tuli hopeaa vuonna 2014 Ilomantsissa.
Isältä pojille
Veisto on Rytköselle arkisen aherruksen vastapainoa. Se on vienyt lukuisille reissuille Torniosta Helsingin Senaatintorille ja ulkomaita myöten eli esimerkiksi Siperian Tomskiin. Taidettaan hän on myynyt niin yksityisille ihmisille kuin yrityksillekin. Julkisissa tiloissa Rytkösen töitä on esillä muun muassa useissa Pohjois-Savon kunnissa.
”Taiteen tekeminen on antanut elämääni valtavasti kokemuksia ja sisältöä.”
Rytkönen on esimerkillään innostanut myös kahta poikaansa taiteen ihmeelliseen maailmaan.
”He saivat jo pienestä pitäen kokeilla piirtämistä ja harjoitella puunveistoa. Ilokseni olen todennut, että molemmilla on hyvät kädentaidot ja luova mielikuvitus. Uskon, että he jatkavat minulta perittyä taideharrastusta. Molemmilla onkin jo omat juttunsa.”
Rivoako muka
Puussa Rytköstä kiehtoo sen elävyys. Apuna teosten työstössä ovat moottorisahan lisäksi taltat, kirveet ja hiontavälineet.
”Suomalaiset pitävät puusta materiaalina, koska olemme puukansaa ja saamme puusta osan leivästämmekin.”
Rytkösen mielessä muhii puun lisäksi muitakin ajatuksia.
”Taiteen tekeminen elävästä materiaalista, puusta, on tällä hetkellä minun juttuni. Mielessäni työstän teoksia nyt myös romuraudasta, mutta katsotaan milloin tuon ajatuksen toteutus olisi mahdollista.”
Ihmeiden ILO!TALOon Erkki Rytkönen tuo muun muassa Kynnin kyisen pellon -teoksen, jossa on aura, auran edessä kasa kyykäärmeitä ja auran sarvissa kiinni ihminen.
”Siinä on luonnon muovaama mieshahmo. Joku on sanonut sitä rivoksi, mutta eihän se sitä ole.”
Erkki Rytkönen
Tekee puusta moottorisahaveistoksia sekä talttatöitä
Syntynyt 1949
Asuu Iisalmessa
Eläkkeellä, ammatiltaan terveysteknikko, eli on toiminut terveystarkastajana ja työsuojelutarkastajana.
www.art-rytkonen.net