Kylien talot käyvät kaupaksi – kyläavustajan tarve puhuttaa Vaara-Karjalan kyläkierroksella
Paluumuutto, kyläavustajan tarve ja kyläyhdistysten toimintatuet nousivat päällimmäisenä esiin Vaara-Karjalan kyläkierroksen illassa Ilomantsin Tyrjän maamiesseurantalolla.
Ja pakko oli puhua myös tiestä, vaikka Vaara-Karjalan Leaderin toiminnanjohtaja Hannele Pyykkö oli vannonut, että tällä kertaa tiejutut jätetään pois listalta.
”Mutta pakkohan nyt on tiestäkin puhua. Harvoin tulee kyläiltaan kolmeakymppiä ajettua”, Pyykkö totesi.
Mitä kylille kuuluu?
Vaara-Karjalan alueella on toteutettu kyläkierroksia 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja viimeisimmät vuonna 2016. Nyt syksyllä 2021 kierrokset on pidetty jo Juuassa, ja Ilomantsin jälkeen kevätkaudella jatketaan Nurmeksessa ja Lieksassa. Tämänkertainen kiepautus piti toteuttaa jo viime vuonna, mutta korona sotki suunnitelmat.
Maaseudun Sivistysliiton Maarit Hämäläinen-Koljonen kertoo, että kyläkierroksen tavoitteena on innostaa asukkaita kylien kehittämistyöhön ja eri tahoja yhteiseen toimintaan. Kyläillat toteutetaan muutaman kylän ryppäissä, eli esimerkiksi Tyrjään kutsu oli käynyt itse Tyrjänsaaren lisäksi myös Kivilahteen, Huhukseen ja Käenkoskelle.
”On tärkeää tietää, mitä kylille kuuluu. Kyläkierroksen illoissa mietimme, kuinka voimme yhdessä parantaa ja turvata elämisen edellytyksiä sekä merkityksellistä elämää maaseudulla”, Hämäläinen-Koljonen korostaa.
Kyläavustaja tueksi
Tyrjäsaaren iltaan osallistunut Leena Ikonen totesi keskustelussa, että etenkin mediassa tahdotaan antaa kuva vain tyhjenevästä maaseudusta, josta etenkin nuoret kaikkoavat pois.
”Mutta ihmiset, jotka täällä asuvat, ovat aika tyytyväisiä ja onnellisia”, Leena Ikonen kiteytti.
Toki kehittämistä on. Tyrjänsaaren kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Ikonen nosti esille kyläavustajan tarpeen.
”Monella vanhemmalla ihmisellä on liikkuminen huonoa, ja apua tarvittaisiin töiden tekoon ja asiointiin kaupassa. Kyläavustaja mahdollistaisi, että pystyttäisiin pidempään asumaan täällä maalla mökkilöissä”, lähetti Kyösti Ikonen terveisiä kunnankin suuntaan.
Hannele Pyykkö kertoi esimerkin Juuasta, jossa kyläavustajamalli kehitettiin muutama vuosi sitten Leader-hankkeella.
”Juuassa avustajatoimintaa pyörittää Hopeinen Koivu -osuuskunta. Avun palkkaamiseen voi käyttää palveluseteleitä, ja toiminta on koettu todella hyvänä”, Pyykkö vinkkasi.
Kyliin uusia asukkaita
Kyliin tulee myös uusia asukkaita. Kyösti Ikonen kertoi, että Tyrjän tilaisuuden kylien alueella on tehty useampikin kiinteistökauppa.
Ilomantsin kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Puruskainen-Saarelainen myöntää, että pääsuuntauksena on toki ollut väen väheneminen maaseudulta, mutta nyt on merkkejä myös toisenlaisesta virtauksesta.
”Etätyö voi mahdollistaa, että muuttosuunta on kääntymässä kaupungeista vähän rauhallisempaan ympäristöön. Itsekin muuttaisin Ilomantsi keskustasta syrjempään, mutta lapsilla ovat koulut vielä kesken”, Puruskainen-Saarelainen tuumaili.
Hän itsekin tekee työtä pitkälti etänä Ilomantsista käsin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle. Vapaa-aikana harrastuksena on muun muassa metsästys.
Paluu juurille
Tyrjäläinen Tiina Sormunen palasi miehensä kanssa juurilleen vuosi sitten Joensuusta. Syynä oli omista vanhemmista huolen pitäminen, jotta nämä pystyvät kunnon heikennyttyäkin edelleen asumaan kotonaan.
Sormunen käy harjoittamassa fysioterapeutin ammattiaan Joensuussa ja Ilomantsissa. Nyt syksyllä hän on perustanut työpisteen myös kotiinsa.
Päätöstä muuttaa Tyrjään hän pitää oikeana, vaikka harmina ovat – suoraan sanottuna – paskat kelit ja tiet.
”Vaikka joudun työpäivän jälkeen istumaan autossa kaksikin tuntia, niin pääsen sitten täällä maalla kalaverkkoja katsomaan ja koirien kanssa metsäautotielle kävelemään. Pienikin hetki luonnossa illalla antaa todella paljon.”
Sormunen näkee maaseudun tulevaisuuden valoisana.
”En osaa olla huolissaan, etteikö elämä täällä jatkuisi.”
Mutta – ne tiet. Ilomantsin taajamasta Koitereelle päin menevä Kivilahdentie on ollut nyt syksyllä niin livettävässä kunnossa, että hyvä kun pääsee eteenpäin. Tie on mennyt röpölle tienvierusojien kunnostuksen jälkeen.
”Minkälainen ammattitaidon puute on tekijöillä, kun metsän puolelta vedettiin mullat tielle, eikä soraa ole laitettu”, kyselee Leena Ikonen.
Kyläläiset ovat olleet useammankin kerran yhteydessä tienpidosta vastaaviin tahoihin, mutta vastauksena kunnostusvaatimuksiin on tähän mennessä ollut: ei ole rahaa.
Tukea kylien toimintaan
Sen sijaan kylien toimintaan on mahdollista saada avustusta ja tukea. Kyläkierroksella Hannele Pyykkö kertoi Leader-tukien hakemisesta, mikä sai Huhuksen kyläyhdistyksen puheenjohtajan Olli Tahvanaisen miettimään, josko Huhuksessa olevan tanssilavan sähköistämiseen voisi lähteä hankkimaan toistakin aggregaattia aiemman lisäksi.
Maarit Hämäläinen-Koljonen puolestaan muistutti, että Maaseudun Sivistysliitolta voivat jäsenjärjestöt ja niihin kuuluvat yhdistykset hakea rahallista tukea järjestämiinsä luentoihin ja kursseihin. Tukea voi saada esimerkiksi uuden taidon harjoitteluun porukassa, keskustelutilaisuuksiin, verkkokursseihin ja työpajoihin. Vähimmäisosallistujamäärä on seitsemän henkeä.
Turvallisuussuunnitelma kyliinkin
Tyrjän illassa Pohjois-Karjalan Sydänpiirin Eeva Kröger kertoi kylien turvallisuussuunnitelman tekemisen tärkeydestä sekä huoltovarmuudesta. Hänen mielestään kotien ruokavarannot eivät varmastikaan aiheuta huolta, niiden suhteen on maalla osattu iän kaiken varautua. Yhtä tärkeää on kuitenkin muistaa myös vesi. Pitkän sähkökatkon varalta kannattaa siis jo etukäteen kartoittaa, onko lähistöllä käsipumpulla toimivaa kaivoa.
”Häiriötilanteissa kylätalot voivat toimia kokoontumispaikkoina, ja kylätalon voisi varustaa varavoimamahdollisuudella eli aggregaatilla. Kylän turvallisuussuunnitelmaan kannattaa kaikkinensa kartoittaa, mitä kalustoa ja osaamista kylällä on vaaratilanteiden varalta. Ja tärkeintä edelleen on, että naapurit pitävät toisistaan huolta ja katsovat toistensa perään – tämä on sitä positiivista seuraamista.”
Lue myös:
Pohjois-Karjalan kylät: kyläturvallisuus
Ilomantsin kyläkierroksen aikataulu
ke 27.10.2021 Hattuvaaran, Naarvan, Mekrijärven, Lehtovaaran ja Korentovaaran kyläilta
Lehtovaaran kylätalo, Hatuntie 196, 82960 Lehtovaara
to 28.10.2021 Huhuksen, Kivilahden, Käenkosken ja Tyrjänsaaren kyläilta
Tyrjänsaaren maamiesseurantalo, Kivilahdentie 228, 81420 Tyrjänsaari
ti 9.11.2021 Haukivaaran, Marjovaaran, Mäkikylien ja Rehvanan kyläilta
Maukkulan Mustikkamäki, Toukka-ahontie 9 a-b, 82820 Maukkula
to 11.11.2021 Mutalahden ja Patrikan kyläilta
Mutalahden kylätalo, Mutalahdentie 229, 82900 Ilomantsi
ti 16.11.2021 Kuuksenvaaran ja Möhkön kyläilta
Mantan Majatalo, Koulurannantie 3 a, 82980 Möhkö
to 18.11.2021 Iknonvaaran, Sonkajan ja Tokrajärven kyläilta
Sonkajan kylätalo, Kulmalantie 2, 82915 Sonkaja
to 25.11.2021 Kyläpäällikköilta
Ilomantsin kunnantalo, Kalevala-sali, Soihtulantie 7, 82900 Ilomantsi
Kyläkierroksen päätteeksi kaikkien kylien puheenjohtajien, sihteereiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden kyläläisten yhteinen kokoontuminen. Kyläkierroksen tulosten esittely – mitä asioita nousi esiin, mitä asioita voidaan viedä yhteistyössä eteenpäin?