Kiihtelyksen syystulet: Mitä sinä itse teet ympäristön hyväksi?

Joensuun seutu, Ympäristö, uutinen
Biohiiletykseen opasti ja oksia mätti Maaseudun Sivistysliiton kehittämispäällikkö ja ympäristötiimin vetäjä Timo Reko.

Komeat biohiiletyksen roihut värittivät syksyistä päivää Määtän majalla Joensuun Kiihtelysvaarassa 14.10.2021. Kiihtelyksen syystulet – yhteisesti ympäristöstä -tapahtuman ohjelmassa oli muun muassa energianeuvontaa. Jo vuosien ajan kylämaiseman hoitoon on osallistunut kyläyhdistyksen lisäksi lauma lampaita.

Gallupissa joukko syystulipäivän osallistujia kertoo, mitkä ympäristöasiat ovat heille tärkeitä ja mitä he itse ympäristön hyväksi tekevät ja toivovat tehtävän.

Suvi Myller, Heinävaara, Joensuu

Suvi Myllerin lampaat olivat kesän 2021 ajan takana näkyvällä laitumella aivan Kiihtelysvaaran taajamassa.

”Tärkeätä minulle on luonnon monimuotoisuus ja tekojemme ilmastovaikutukset. Näihin voi vaikuttaa myös maataloudessa ja metsätaloudessa.

Olen iloinen, että Maaseudun Sivistysliitto pyysi minulta lampaita laiduntamaan tähän Määtän majan vieressä olevalle pellolle nyt kesällä 2021. Lammaslaidun ylläpitää kulttuurimaisemaa ja perinnebiotooppeja, se lisää pieneliöstön määrää ja antaa mahdollisuuden kasveille, jotka eivät ilman laidunnusta pärjäisi.

Omat lampaani eivät ole luomussa, mutta pellot ovat. En halua käyttää kasvinsuojeluaineita ja teollisia lannoitteita. Suojeluaineet aiheuttavat muun muassa eliökatoa, ja kaikki omat peltomme ovat pohjavesialueella, joten haluan että pohjavesikin pysyy puhtaana. Kotipuutarhoissakin ihmisten kannattaa miettiä kasvinsuojeluaineiden tarpeellisuutta. 

Kotona kierrätän ja kompostoin. Haluaisin kierrättää myös muovit, mutta olen kokenut liian hankalaksi ajaa niiden kanssa Joensuuhun, eli ne menevät tällä hetkellä sekajätteisiin. Facebookissa Kiihtelysvaaran puskaradiossa on useampikin ihminen kertonut olleensa yhteydessä jätteiden keruusta vastaavaan Puhakseen muovinkierrätysmahdollisuuden saamiseksi, mutta vastauksina on kuulemma ollut toistaiseksi, ettei onnistu tai katsotaan. Toivotaan, että muovipistekin vielä toteutuu Kiihtelysvaaraan tai vaikkapa Heinävaaraan.”

Eevi Väistö, Kiihtelysvaara, Joensuu

Kiihtelyksen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eevi Väistö kertoo, että Määtän maja on kaikkien käytettävissä vaikkapa makkaranpaistoon.

Ympäristön siisteys on tärkeää, niin pihojen, katujen kuin tienvierustojenkin. On hyvä, että yksityisiä kannustetaan pitämään huolta ympäristöstä ja että myös kaupunki tekee niin omilla alueillaan.

Olemme Kiihtelysvaarassa hoitaneet tätä keskustan Määtänmäkeä muun muassa raivaamalla pusikoita pois. Lampaita tässä on ollut laiduntamassa ainakin kymmenen vuoden ajan. Keskustan mäki on tärkeä pitää kauniina, tässä on meillä pieni maja, jossa kuka vain voi käydä istumassa ja paistamassa makkaraa. Talvella tässä on myös mäenlaskupaikka, ja koristamme majan värivaloin.

Olennaista on, että jokainen hoitaa myös kierrätyksen asiallisesti ohjeiden mukaan: komposti, pahvit, paperit, metallit, lasi ja sekajäte erikseen. Kiihtelysvaarassa ei ole vielä muovinkierrätyspistettä, ja ihmiset sitä paljon kyselevät, joten toivottavasti sellainenkin tänne tulee. Teollisuudelta toivon muovipakkauksiin paljon nykyistä selkeämpiä pakkausmerkintöjä, eli mikä sopii kierrätykseen ja mikä ei. Merkinnöistä pitäisi pystyä saamaan selvää ilman silmälasejakin.

Perinteisiä keinoja, kuten biohiiletystä, pitäisi ottaa jälleen käyttöön. Samoin olisi hyvä käyttää puuta entistä enemmän rakentamiseen. Metsää voi hakata, mutta sitä pitää yhtä lailla uudistaa. Ympäristössä on hyvä olla eri ikäistä metsää, ikivanhaa mutta myös uudistettua, sillä metsä on Suomen kultaa. Näin juuri pienen kasvavan koivikon, ja se oli syksyn keltaisuudessa kuin aurinko.”

Jouni Simonen, Kiihtelysvaara, Joensuu

Jouni Simosen mielestä luonnon hyödyntämisessä tarvittaisiin itsekkyyden sijaan luonnon kuuntelemista.

”On tärkeää käyttää luontoa luonnon ehdoilla, ei epäterveellä tavalla ja yksipuolisesti. Luontoa pitää kuunnella. Itsekäs turhamaisuus täytyisi jättää pois, se helpottaisi montaa asiaa niin henkilökohtaisesti kuin ympäristön säästämisenkin kannalta. Ymmärrän että maanomistus ja metsänomistus tuovat reunaehtoja, mutta samaan aikaan mahdollisimman monen pitäisi pystyä nauttimaan luonnosta. En pidä esimerkiksi aukkohakkuista.

Auto on täällä maalla välttämätön, mutta varmaan koronan takia auton käyttö on vähentynyt paljonkin, kun ihmiset eivät ole halunneet tavata toisiaan. Bensa-autolla ajan, hybridiä en ole ajatellut ostaa, koska minulla ei ole siihen tarvittavia varoja.

Kierrätän kaiken mitä pystyy kierrättämään. Se tapahtuu luonnostaan, ei määräyksien takia. Kaikelle jätteelle on kotona omat paikkansa, minne ne laitetaan. Pienessä määrässä pistän pätsiin myös kartonkia, en pidä sitä isona syntinä, mutta isommat palat vien kierrätysastioihin. Joensuussa käydessä sinne tulee vietyä muovitkin.

Anni Koskeli-Ratamaa, Utra, Joensuu

Anni Koskeli-Ratamaa kertoo nyppivänsä vieraskasveja luonnosta pois talkoiden lisäksi lenkillä käydessään.

”Vieraslajien poistaminen on tärkeää, sillä ne valtaavat alaa kotoperäisiltä lajeiltamme. Olen ollut kitkemässä talkoilla niin jättiputkea kuin lupiinejakin. Jättipalsamia tulee kitkettyä myös lenkillä käydessä.

Kierrätän kaiken mitä pystyy – muovista metalliin ja biojätteisiin. Sekajätteen määrä on etenkin muovin kierrättämisen ansiosta vähentynyt hirveästi.

Pyrin ostamaan tavaroita mahdollisimman paljon käytettynä. Minulla on kaksi pientä poikaa, ja ostan heille vaatteita kirppareilta ja nettikirppareilta. Olen ostanut myös omia vaatteita ja huonekaluja käytettynä.

Nykyään on surullista nähdä käytettyjä kasvomaskeja hylättynä joka paikassa. Myös luontopoluilla kävellessä tulee eteen maskeja ja muita roskia. Vähintä mitä ihmiset voisivat tehdä, olisi viedä omat roskat mennessään pois.

Ympäristöstä huolehtiminen ei saisi koskea vain varsinaisia luonnonsuojelualueita, vaan esimerkiksi myös tienvarsiin ja joutomaihin pitäisi kiinnittää huomiota.”

Kiihtelysvaaran Määtänmäkeä on hoidettu eri tahojen yhteistyöllä. Nyt biohiiletyspöntössä poltettiin pellolta kesällä raivattuja risuja.

Kiihtelyksen syystulet -päivän järjesti SOPULI eli Sopeutumiskyvyllä uusiutumista ja liiketoimintaa maaseutumaisemaan -hanke yhteistyössä Kiihtelyksen kyläyhdistyksen kanssa. Mukana olivat myös Joensuun seudun Leader sekä Pohjois-Karjalan energianeuvonta.

Lue myös:

Käytännön ympäristötekoja

Biohiiletys

Jätehuoltoa kylillä