”Kerrankin sai ite tehä!” Ihmeiden ILO!TALOn Avoimet ovet ja Ilojen ilta houkutti yli 250 kävijää
Vilinää ja vilskettä riitti Ihmeiden ILO!TALO -näyttelyn Avoimissa ovissa ja Ilojen illassa heinäkuisena torstaina. Kaikkiaan kävijöitä oli yli 250.
Romurinsessan kollaasityöpajaan osallistunut naiskolmikko kiteytti päivän idean: ”Kerrankin sai ite tehä!”
Merja Antikainen, Sanna Louhelainen ja Anna-Leena Harju kertoivat tulleensa Joensuusta kuin opintomatkalle. He työskentelevät ohjaajina Joensuun kaupungin työllisyyspalvelujen Taitamossa, jossa tehdään mm. kuntouttavaa työtoimintaa.
”Innostuimme avoimien ovien päivästä ja Romurinsessan työpajasta ja päätimme tehdä tänne kesäretken”, Antikainen kertoi.
Possuja vinyylilevyllä
Romurinsessa eli Marjut Kauppinen piti työpajaa nonstoppina muutaman tunteroisen ajan avointen ovien päivänä 22.7.2021. Kollaasityöpajaan osallistui kymmeniä ihmisiä, ja Romurinsessa oli tuonut heidän käyttöönsä kaikkea pientä tilpehööriä.
”Tosi ihana päivä, kun ihmiset olivat niin innostuneita”, hän kertoi.
Anna-Leena Harjulla syntyi kollaasityöpajassa teos, jonka pohjana oli juuri Romurinsessan tuoma musta vinyylilevy. Sen päälle Harju kiinnitti pinkkejä koristeita ja possuja.
”Pinkki on minun värini ja siat ovat lähellä sydäntäni. Meillä on kavereiden kanssa vaeltajaporukkakin, jonka nimi on juovikasrämesika”, Harju kertoi.
Työpajan tuoksinan lomassa ei Sanna Louhelaisen mukaan ehtinyt parinsadan teoksen ITE-taiteen näyttelyyn kovin yksityiskohtaisesti tutustua.
”Täytyy tulla tänne uudelleen vielä paremmalla ajalla.”
Yhteiskunnallista kantaaottavuutta
Espoossa asuvat mutta kaikki lomansa Ilomantsissa viettävät Sanna ja Marko Välitalo totesivat, että Ilomantsi tuntuu palvelujensa puolesta kokoaan isommalta paikkakunnalta. Ihmeiden ILO!TALO -näyttely on tästä omanlaisensa esimerkki.
Sanna Välitalo oli nähnyt näyttelystä jo etukäteen kuvia, mutta lopputulos yllätti siitä huolimatta.
”Teokset oli pantu esille todella hienosti. Jokaiselle taiteilijalle oli rakennettu selkeä oma tila. Myös tilojen värikkyys oli mahtavaa, ei ollut vain valkoisia seiniä”, Sanna Välitalo sanoi.
Hänestä näyttelyssä oli paljon puhuttelevia teoksia.
”Moni taiteilija on halunnut viestiä yhteiskunnallisia asioita, pasifismista trumpputinismiin”, Sanna Välitalo analysoi.
Ihmeiden ILO!TALO -näyttelyssä on taiteilijoita eri puolilla Suomea, mutta Marko Välitalo näki toteutuksessa myös jotakin Ilomantsille tyypillistä. Karhufestivaalista tuttu ja perinteikäs moottorisahataide oli saanut kiinnostavaa kontrastia näyttelyn muista töistä.
”Tänne ei ole pelkästään tuotu näyttelyä jostakin, vaan tämä on selkeä Ilomantsi-talo.”
Musiikkia tietokoneella
Ilojen illassa Joonatan Huuki piti musiikkityönäytöksen, jossa hän tuotti sekä sävelsi pätkän musiikkia tietokoneella. Mukana oli muun muassa jousisoittimia, kuten selloa ja viulua, rumpuja ja pianoa.
Huuki on säveltänyt Ihmeiden ILO!TALO -näyttelyssä soivan musiikkiteoksen, ja hän myös asuu näyttelyn ajan Ilomantsissa kylätaiteilijana Maaseudun Sivistysliiton Vaara-Karjalan Kulttuuriyhdistyksessä.
Musiikkinsa pohjaksi Huuki valikoi usein pianon.
”Minun korvaani sillä on helpompi rakentaa musiikin sointupohja ja luoda kappaleen harmonia paremmin kuin muilla soittimilla.”
Tunnin työnäytösrupeamassa Huukilla syntyi noin minuutin verran musiikkia.
”Eli jonkin verran introa sekä kertosäettä.”
Ihmeiden ILO!TALO -näyttelyn vajaan tunnin musiikkiteoksessa Huuki kertoo tavoitelleensa ennen kaikkea kiireettömyyttä ja ajattomuutta.
”Jotain, mihin on helppo pysähtyä.”
Huukille musiikin luominen kuvataiteen näyttelyyn on ollut aivan uusi kokemus, joka on avartanut myös hänen omaa ajatteluaan musiikin ja visuaalisen taiteen yhdistämisestä.
”Näyttelytila muuttaa selkeästi muotoaan, kun mukana on myös ääntä.”