Tervetuloa mukaan kotikuntasuhteen teemavuoteen!
Tervetuloa mukaan kotikuntasuhteen teemavuoteen!
Oletko vahvasti juurillasi? Tai palaatko sinne aina kesäisin? Kuulutko ehkä niihin, joka haluaisi palata takaisin kokonaan? Vai kuulutko niihin, jotka juurtuvat aina sinne, missä milloinkin ovat? Tuntuuko joskus, ettei meinaa juurtua oikein minnekään? Niin tai näin, näistä kaikista kotikuntasuhteista olemme kiinnostuneita!
Haluamme kuulla tarinoita ja oppia lisää siitä, millainen kotikuntasuhde voi olla. Tuomme esille suhteita, jotka ovat niiden, jotka jäävät, lähtevät, palaavat tai muuttavat edestakaisin. Suhteissa voi olla rakkautta ja rosoa – nostalgiaa ja ruuhkavuosia.
Terveisiä Oulusta!
Olen itse asunut ja elänyt arkea eri puolilla Suomea. Varhaislapsuuden asuin Etelä-Suomessa, kouluajan Itä-Suomessa, opiskeluajan Keski-Suomessa ja kahteen otteeseen ulkomailla, sen jälkeen Varsinais-Suomessa ja sieltä olen muuttanut tänne Pohjois-Suomeen. Minulla onkin jonkinlainen tunneside ja suhde moneen seutuun ja kuntaan. Ne ovat eläneet ja muuttuneet ajan ja elämäntilanteiden mukana, ihan niin kuin muutkin suhteet. Osa on lujittunut ja syventynyt, osa haalistunut ja väljähtänyt.
En koe olevani identiteetiltäni helsinkiläinen, savolainen, keskisuomalainen, varsinaissuomalainen tai oululainen. En myöskään kaupunkilainen tai maalainen. Onneksi enää ei tarvitsekaan olla vain jostain vaan voi olla vaikka mistä. Itseään voi määritellä asuinpaikan tai sen kielen ja kulttuurin kautta. Tai olla määrittelemättä. Meissä kaikissa on ehkä jotain syvävirtoja, joita on itsekään vaikea tunnistaa. Sitten meissä voi mennä niitä lukuisia pintapyörteitä, jotka tarttuvat mukaan tai tulevat esiin aina, kun olemme jossain tietyssä ympäristössä tai seurassa. Tiedätte ne tilanteet, kun joku alkaa puhua murretta, mitä ei yleensä puhu tai käyttäytyy jossain tietyssä seurassa jotenkin erityisellä tavalla.
Tällä hetkellä oma lämmin ja arkinen kotikuntasuhteeni on Ouluun. Olen muuttanut tänne muualta enkä sen vuoksi kiinnity tervaan, merenkulkuun tai edes ilmakitaraan. Sen sijaan olen vahvasti kiinni omassa kaupunginosassani, arkea kohottavissa tapahtumissa ja sitä jakavissa ihmisissä. On mahtavaa, kun talvella on lunta ja kesällä voin kasvattaa omalla pihalla auringonkukkia ja porkkanoita. Kalenteriin laitan hyvissä ajoin merkinnät syksyn valofestareista ja kevään sirkusnäytöksistä. Lämmin tunne tulee siitä, että saan jakaa arkeani perheen, töiden ja sattuman kautta elämääni mukaan tulleiden ihmisten kanssa.
Aikoinaan kerroin yhdelle ystävälle, että olemme päättäneet muuttaa Ouluun. Hän antoi minulle oman ystävänsä puhelinnumeron ja sanoi, että sille ihmiselle voisi soittaa ja kysyä neuvoa tai pyytää apua. Oli kuulemma niin kiva tyyppi, että auttaisi varmasti. No minähän soitin. Aloitin puhelun: ”Sinä et kyllä tunne minua, mutta…”. Siitä se sitten lähti. Ystävyys, joka on kestänyt ja kasvanut ja kannattelee arjessa edelleen.
Kerro sinäkin omasta kotikuntasuhteestasi! Millainen se on?
Kirjoittaja
Virpi Harilahti-Juola
Kehitysjohtaja
+358 40 678 1968 virpi.harilahti-juola@msl.fi Lue lisää henkilöstä
LindedIn - Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Facebook - Linkki avautuu uudessa välilehdessä
