Parempi puhua ennemmin kuin myöhemmin
”Mikä määrä tietoa ja keskustelua on riittävää päätöksenteon tueksi?”, pohti Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto kouluverkkoselvityksen jälkeen. Lapsimäärän laskun mukanaan tuomaan isoon muutokseen haluttiin reagoida hyvissä ajoin ja yhteinen tahtotila oli tehdä pitkän aikavälin suunnitelma siitä, missä ja miten perusopetusta järjestetään.
Yhä useammassa kunnassa vaikutusten arviointi on päätetty ottaa vakiintuneeksi osaksi valmistelua ja kunnat voivat linjata itse, missä asioissa vaikutusten arviointia on syytä tehdä. Kuntalaisvaikutusten arviointiin liittyy usein kuntalaisten, viranhaltijoiden ja päättäjien kesken käytävä vuoropuhelu, jonka avulla päästään lukuja ja tilastotietoja syvemmälle – ihmisten arjen tilanteisiin ja tuntemuksiin. Ylivieskan kaupungissa on vuonna 2024 valmistunut kouluverkkoselvitys, jonka taustalla on aiemmin hyvin lapsirikkaassa kunnassa tapahtuva, merkittävä lapsimäärän lasku: vuosikymmenen loppuun mennessä peruskoululaisten määrä vähenee noin 500 oppilaalla.
”Asioista pitää kertoa sellaisina, kuin ne ovat. Jokaisen vastuulla on sanoittaa sitä, mitä tapahtuu.”
Ylivieskassa selvitystä varten palkattiin ulkopuolinen konsultti ja selvitystä ohjaamaan ja seuraamaan nimettiin työryhmä, johon kuului kaupunginhallitus, sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja viranhaltijoita. Koska kouluverkkoon liittyvät asiat herättävät paljon tunteita, Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto korosti selvitystä tehtäessä avoimuuden merkitystä. ”Asioista pitää kertoa sellaisina, kuin ne ovat. Jokaisen vastuulla on sanoittaa sitä, mitä tapahtuu.”
Kohdistettua tiedottamista eri ryhmille tarvitaan
Kokonaisuuden kannalta pidettiin tärkeänä, että tilastotietojen lisäksi päätöksenteon tukena on myös asukkailta saatua tietoa ja ajatuksia, jotka täydentävät eri lähteistä kerättyä tilasto- ja tutkimustietoa. Tiedottamista selvityksen etenemisestä tehtiin jo prosessin aikana. Selvitystyöryhmän työn päätteeksi järjestettiin kuntalaiskuuleminen, johon sai osallistua paikan päällä tai etänä. Palautetta sai lähettää myös kirjallisesti.
Kun kouluverkkoselvitys tuli valtuuston päätettäväksi, huomattiin, että tilannekuva ei olekaan kaikilla päättäjillä sama. ”Huomasimme, että valtuustossa käytiin vielä keskustelua asioista, joista on keskusteltu myös selvitystyön aikana.” kertoo kaupunginhallituksen ja selvitystyöryhmän jäsen Paula Haapakoski. Havaittiin, että vuoropuhelua ja tiedottamista olisi pitänyt tehdä vieläkin enemmän selvitystyön kuluessa. ”Esimerkiksi hallitukseen kuulumattomat pienpuolueet tai varavaltuutetut eivät olleet saaneet tietoa samalla tavalla kuin työryhmän kanssa tiiviimmin tekemisissä olleet tahot” Haapakoski kertoo. Tämä tiedonsaannin eritahtisuus synnytti väärinkäsityksiä.
Mikä määrä tietoa on riittävästi?
Prosessi herätti myös pohdinnan siitä, että kun halutaan tehdä kauaskantoisia päätöksiä ja olla ennakoivia, niin mikä määrä tietoa on riittävää päätöksenteon tueksi? ”Meidän selvityksessämme tietoa koottiin kattavasti eri lähteistä ja prosessi kesti useamman kuukauden. ”Valtuuston kokouksessa tuli silti esiin asioita, joihin selvityksessä ei ollut otettu kantaa ja selvitys palautettiin valmisteluun äänestyksen jälkeen”, Sorvisto kertoo. Päätöksenteossa tulee olla tarkkana myös jääviyksien selvittämisessä eri vaiheissa sekä muistettava päättäjien talousvastuu suhteessa arvovalintoihin. ”Me selvityksessä koko ajan mukana olleet olemme kokeneet surutyön viisi vaihetta – kieltäminen, viha, kaupankäynti, masennus ja hyväksyminen – jo matkan varrella, mutta asian tullessa päätöksentekoon kaikki eivät olleetkaan samassa tilanteessa”, Haapakoski kertaa.
Mitä selvityksestä sitten opittiin? ”Asioista pitää puhua koko ajan avoimesti ja niiden oikeilla nimillä, vaikka ne ovatkin kipeitä ja vaikeita”, Haapakoski ja Sorvisto toteavat. Sorvisto ja Haapakoski kertovat prosessin olleen kaikenkaikkiaan opettavainen monessa suhteessa. ”Lopputulemana voidaan todeta, että vuoropuhelua olisi pitänyt käydä ja tiedottaa vielä kohdistetummin kaikkia eri tahoja koko selvitystyön ajan. Näin päättäjillä olisi ollut h-hetkellä yhtä paljon tietoa ja olisimme ehkä välttyneet päätöksenteon pitkittymiseltä.”
Tilaa Puhumalla parempia päätöksiä -koulutus kuntaasi!
Kuntalaki edellyttää asukkaiden kuulemista ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamista – mitä tämä on käytännössä? Miten vähentää vastakkainasettelua ja lisätä avoimuutta kunnan päätöksenteossa? Etäkoulutuksen kesto 2 tuntia.
Puhumalla parempia päätöksiäKirjoittaja
