Kokemuksia Viitasaaren kaupungin osallisuustyöryhmästä

Kirjoittaja: Vieraskynässä Outi Vornanen, kaupunginvaltuutettu, Viitasaari

Olen toisen kauden valtuutettu täällä Viitasaarella, ja pääsin kaupunginhallituksen nimeämänä kaupunginhallituksen jäsenenä osallistumaan Maahengen fasilitoiman osallisuustyöryhmän toimintaan, ja omalta osaltani luomaan kaupunkimme tavoitteiden mukaista osallisuussuunnitelmaa. Alkuun koko suunnitelman laatiminen kuulosti itselleni valtavalta projektilta, kuinka olisi ylipäätään mahdollista luoda suunnitelma osallisuudelle, joka jo itsessään on varsin laaja ja moniuloitteinen kokonaisuus. Mutta innolla lähdin mukaan suunnitelman laatimiseen yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa. 

Ryhmässä oli monipuolinen porukka eri tahojen edustajia seurakunnasta nuorisovaltuustoon, vanhus- ja vammaisneuvostosta Keski-Suomen hyvinvointialueen osallisuuskoordinaattoreihin, kyläyhdistyksestä Digikeskus-taitajiin. Osa henkilöistä oli toisilleen tuttuja kasvoja, osan kanssa kohtasimme ensimmäistä kertaa. Pienen tutustumisen jälkeen ryhmä tuntui löytävän yhteisen ymmärryksen ryhmän tavoitteesta, pikkasen paremman osallisuussuunnitelman luomisesta kuntalaisille, Viitasaari-heimolle. 

Suunnitelma tekee osallisuuden muodot näkyväksi ja käytettäväksi

Vuosien 2022-2026 kaupunkistrategiamme yksi tavoite on ”hyvinvoiva ja osallistuva kuntalainen”, jota lähdimme ryhmässä purkamaan miettimällä mitä osallisuus ylipäätään on. Niinan ja Jussin tekemien ajatuksia herättelevien kysymysten kautta ryhmämme pohti, että osallisuus on muun muassa sekä vaikuttamista että kuulumista johonkin oman ympäristön yhteisöön, vuorovaikutteisesti ja omaehtoisesti. Osallistumattomuus voi olla myös oma valinta, tai ympäristön luomien esteiden seuraus.

Osallisuudella on myös lakisääteinen perusteensa kunnille ja valtuustoille luoda osallisuuden mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten vaikuttamistoimielinten kautta, joita iloksemme totesimme Viitasaarelta jo löytyvän huomattavan määrän. Mutta sehän ei tarkoita sitä, että työ olisi jo tehty, vaan sitä, että meillä on hyvä pohja lähteä kehittämään osallisuutta aiempaa suunnitelmallisemmaksi ja toimivammaksi meille kaikille. Koska osallisuus on meidän kaikkien asia, kaikilla tulisi olla halutessaan mahdollisuus vaikuttaa, ja tuntea kuuluvansa johonkin. 

Työryhmä kokoontui Niinan ja Jussin ohjaamien työpajojen merkeissä keväällä ja syksyllä 2023 yhteensä viisi kertaa, ja lisäksi kokoonnuimme kerran työryhmän toiveesta avoimien ovien taktiikalla kuullen kuntalaisten ajatuksia ja näkemyksiä osallisuudesta ja osallisuussuunnitelman sisällöstä. Ilta oli mielestäni oikein onnistunut, vaikka osallistujamäärä olikin kohtuullisen pieni. Illan keskustelu oli mielestäni vilkasta ja monipuolista, sekä ajatuksia että yhteistyötä herättävää. Näiden keskustelujen perusteella Niina ja Jussi muovasivat suunnitelmaa, työryhmä kommentoi ja saimme yhdessä luotua kirjallisen tuotoksen osallisuudesta, ajan myötä elävän ja uusiin hetkiin sopeutuvan suunnitelman kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi, toteutettavaksi käytännössä.  

Kunnan osallisuustyön tulee elää ihmisten arjessa

Yksinhuoltajana ja vuorotyöläisenä koin ajoittain itse hieman haasteita työryhmiin paikan päällä osallistumisen suhteen, mutta onneksi haasteeni taklattiin etäyhteyksien ja sähköpostien avulla. Mikään ei voita kasvotusten tapahtuvaa vuoropuhelua ja osallisuutta, mutta digitaaliset palvelut ja mahdollisuudet ovat todella tärkeässä roolissa osallisuuden lisäämisessä, kuntalaisten kuulemisessa ja yhteistyön mahdollistamisessa. Siitä hienona esimerkkinä toimii kokouspaikkanammekin toiminut Digikeskus, joka on monessa mielessä edelläkävijä monipaikkaisuuden ja digitaalisten palveluiden kehittäjänä, luovana tapana olla ja toimia, sekä osallistumisen mahdollistajana niin fyysisesti kuin digitaalisestikin. 

Prosessi herätti itselleni paljon uusia ajatuksia ja ymmärrystä, kuinka itsekin osallistua ja osallistaa aiempaa paremmin. Etenkin näin luottamushenkilönä ja vaaleilla valittuna henkilönä, kun luottamus valitettavasti päätöksentekijöitä kohtaan paikoin rakoilee.

Suunnitelma ei saa olla vain pala paperia, tai kiveen hakattu ajatus, vaan sen tulee toteutua myös käytännössä, muuttuvissa arjen tilanteissa.

Työryhmämme tavoitteena olikin, että suunnitelma on kuntalaisia, kuntaa, työntekijöitä ja viranhaltijoita osallistava työkalu kuntalaisten pikkasen parempaan kuulemiseen, asioista tiedottamiseen, saavutettaviin ja esteettömiin vuoropuheluihin kaikilla eri osallisuuden tasoilla, sekä yhteiseen tahtotilaan hyvinvoivan ja osallistuvan kuntalaisen ja toimijan hyväksi.  

Mielestäni onnistuimme tehtävässä erittäin hyvin. Kiitos tavoitteen saavuttamisesta ja onnistuneesta prosessista kuuluu tietenkin koko ryhmälle, mutta etenkin Niinalle ja Jussille, jotka pitivät kiinni aikatauluista, loivat edellytykset monipuoliselle keskustelulle ja kokosivat rönsyilevät ajatuksemme selkeäksi, visuaaliseksi ja toteutusta vaille valmiiksi suunnitelmaksi:) 

Suuri kiitos koko työryhmälle hienosta ja opettavaisesta prosessista, sekä loistavasta lopputuotoksesta! 

Viitasaari on n. 6000 asukkaan ketterien kokeilujen kaupunki ja Hinku-kunta pohjoisessa Keski-Suomessa. Pikkasen parempaa Viitasaarta rakennetaan yhdessä. Kuntalaisten ja eri sidosryhmien, kuten asiakkaiden, yrittäjien ja järjestöjen, osallisuus on erityisen tärkeää palveluiden ja elinvoiman kehittämisessä. Kestävä kunta kitkee osallisuuden esteitä ja hyödyntää ja kasvattaa paikallisia voimavaroja.