Keiteleen kuntakummitoimintaa rakennetaan yhdessä
Kirjoittaja: Niina Vuori
Kahdentuhannen asukkaan Keiteleellä Pohjois-Savossa mietitään samoja asioita, kuin monessa muussakin pienessä kunnassa: miten saada pysyviä asukkaita? Yhtenä keinona tähän on kunnan strategiaan kirjattu kuntakummitoiminta, jonka tarkoitus on kannustaa ja ottaa uudet asukkaat mukaan kuntayhteisön kehittämiseen.
Keiteleellä on suuria yrityksiä, joissa on paljon työntekijöitä muilta paikkakunnilta ja ulkomailta. Miten saada nämä ihmiset perustamaan myös kotinsa Keiteleelle? Osa ulkomaisista työntekijöistä asuu jo paikkakunnalla perheineen, joten on tärkeää, että he kokevat olevansa osa yhteisöä. Maahanmuuttajien lisäksi myös suomalaisten uusien asukkaiden halutaan tuntevan itsensä tervetulleeksi, joten kuntakummitoimintaa lähdettiin pohtimaan ei vain kotoutumisen, vaan kotiutumisen, kannalta.
Kuntakummitoimintaa alettiin rakentaa Keiteleen näköiseksi puhtaalta pöydältä, ilman pohjamalleja. Myöskään kummiudelle ei ole asetettu mitään raameja: kaikki, joita asia kiinnostaa, olivat ja ovat tervetulleita mukaan.
Syksyn aikana järjestettiin kolme Maahengen fasilitoimaa yhteiskehittämistyöpajaa. Avoimiin työpajoihin kutsuttiin yksityishenkilöitä, yhdistysten edustajia sekä kunnan päättäjiä ja viranhaltijoita. Jo ensimmäinen tilaisuus houkutteli saunan, takkatulen ja makkaran lyömättömällä yhdistelmällä Keiteletalon kotoisaan tunnelmaan viitisentoista henkeä.
Työpajoissa keskusteltiin osallisuuden ja kotiutumisen käsitteistä, pohdittiin, mikä tekee tervetulleen vaikutelman ja mitä eri elämäntilanteissa olevat muuttajat voisivat kunnassa kaivata. Näiden pohdintojen ohella tuli mietittyä myös omaa kotikuntaa ja sen kaikkia eri puolia.
Ryhmissä suunniteltiin Keiteleen näköistä kuntakummitoimintaa: mitä kuntakummi tekee, missä paikoissa hän toimii, miten toimintaan tullaan mukaan ja mistä muuttaja löytää kuntakummin. Lopuksi koottiin toiminnan rungoksi vuosikello.
Työpajojen välillä toteutetussa Valojen ilta -tapahtumassa kuntakummiutta päästiin jo testaamaan ja esittelemään. Tilaisuudesta saadut kokemukset jaettiin viimeisessä työpajassa, ja opit pistettiin muistiin tulevaa varten.
Vuosikello tulikin helposti täyteen, kun kunnasta löytyi monta kuntakumminmentävää tapahtumaa sekä niiden lisäksi yhteistyökumppaneita, joiden avulla toiminta saa näkyvyyttä ja tavoittaa muuttajat. Kummit suunnittelivat myös omia tapahtumiaan ja uusille asukkaille suunnattuihin pikkujouluihin löytyi heti puuronkeittäjät ja piparinleipojat.
Kuntakummitoiminnalle saatiin yhteiskehittämällä ja Maahengen luotsauksella lentävä lähtö, mutta tämän jälkeen varsinainen toiminta vasta alkaa ja muotoutuu. Jo nyt mukana on 13 kuntakummia. ”Oli ilo kuulla työpajoissa ihmisten omatoimisia ehdotuksia, kuinka lähteä viemään kapulaa eteenpäin. Todellakin saimme yhteisöllisyyttä aikaan!”, hehkuttaa Keiteleen yhdistysten talo -hankkeen vetäjä Leena Mulari.
Kirjoittaja
