Miten lisäät luottamusta kunnassa?

Kirjoittaja: Virpi Harilahti-Juola

OECD:n luottamusarvioinnin mukaan vain osa meistä suomalaisista luottaa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Sitran viime syksyn tutkimuksen mukaan myöskään päättäjät eivät aina luota meidän ihmisten kykyyn ymmärtää ja osallistua monimutkaisten asioiden käsittelyyn.

Näiden tulosten valossa emme siis luota toisiimme emmekä omiin vaikutusmahdollisuuksiimme. Ei ihme, että olemme huolissamme aktiivisesta kansalaisuudesta ja koko kansalaisyhteiskunnasta. Erikoisen ristiriidan tähän tuo vielä sekä tutkittu tieto että käytännön kokemuksen tuomat havainnot, joiden mukaan ihmiset kyllä ovat kiinnostuneita, haluavat osallistua ja kertoa ajatuksistaan. Kiinnostuksen kohteet tai osallistumisen tavat vain eivät kohtaa.  Mitä meidän siis pitäisi tehdä? 

Ihmiset haluavat vaikuttaa omaan arkeensa

Tätä puheenvuoroa varten kyselin erilaisissa tilaisuuksissa ihmisiltä, missä heille on tullut tunne, että he ovat pystyneet vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin. Toisille ei tullut mitään sellaista tilannetta mieleen.  Toiset taas kertoivat olleensa ”aina” mukana usean eri järjestön toiminnassa. Yksi kertoi vetävänsä viikoittain lasten harrastusryhmää, vaikka omat lapset ovat jo isoja. Joku kertoi, miten päiväkodissa he ovat keränneet porukan vanhemmista ja järjestäneet lapsille leikkitreffejä ja siten jakaneet iltojen ja viikonloppujen lastenhoitovuoroja keskenään. Joku kertoi tekemästään aloitteesta ja sen saamasta kannatuksesta ja lopulta kuntoportaiden rakentamisesta kuntalaisten yhteiseen käyttöön. Yksi kertoi kuoron ja toinen futisseuran ottaneen ensimmäisinä mukaan kuntaan muuttaneen uuden asukkaan.  

Näiden vastausten ja keskustelujen perusteella vaikuttamisen tunne sekä halu tehdä asioita yhteiseksi hyväksi syntyy usein lähellä ja omassa arjessa. Se on syntynyt niissä hetkissä ja tilanteissa, kun joku on ottanut mukaan ja kysynyt. Itselle merkityksellisen asian löytyminen on herättänyt halun olla mukana ja tehdä yhdessä.

Yksi tulevaisuuden tärkeistä kysymyksistä onkin, miten halu olla osa yhteisöä syntyy. Miten löydetään se yhteinen hyvä, joka yhdistää ja jonka eteen ollaan valmiita tekemään tekoja? 

Kunnassa vuoropuhelu, osallisuustyö ja yhteiskehittäminen vaativat toteutuakseen sekä rakenteita että niiden huokoisuutta. Rakenteet varmistavat vuoropuhelun eli tiedon keräämisen ja asioiden syvemmän ymmärryksen, jatkuvuuden, tavoitteellisuuden, arvioinnin ja kehittämisen. Toisaalta tarvitaan huokoisuutta ja vastaanottavuutta, joka hyväksyy ja mahdollistaa myös kuntalaisten toiminnan omaehtoisuuden, nopeuden ja poukkoilevuudenkin.

Vuoropuhelu rakentaa luottamusta 

Maahengessä teemme osallisuustyötä erityisesti kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kanssa. Ajattelemme, että kunta on yksi meidän jokaisen paikallisyhteisöistä ja sen toiminta, elinvoima ja hyvinvointi perustuu ihmisten väliseen luottamukseen. Kun lisäämme rakentavaa vuoropuhelua asukkaiden, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken, asukkaiden luottamus kuntahallintoa ja omia vaikutusmahdollisuuksia kohtaan lisääntyy. Olemme onnistuneet, kun asukkaat pääsevät halutessaan osallistumaan kunnan kehittämiseen ja kunta kehittää toimintaansa vuoropuhelun avulla. 

Huoneentaulu: vinkit elinvoimaisen ja hyvinvoivan kunnan rakentamiseen

• Edistetään rakentavaa ja eteenpäin vievää vuoropuhelua ihmisten välillä 
• Vuoropuhelu on tiedonkeruuta – saadun tiedon avulla voidaan päästä tilastojen taakse ja lisätä ymmärrystä asioista ja ilmiöistä, niiden syistä ja taustoista. 
• Ollaan kiinnostuneita ihmisten arjesta – jokainen on oman arkensa asiantuntija. 
• Mennään sinne, missä ihmiset ovat – fyysisesti tai verkossa. 
• Kuunnellaan ja yritetään ymmärtää, mikä ihmisille on tärkeää. 
• Mietitään, kenen ääni kuuluu ja kenen jää kuulumatta. 
• Tehdään yhdessä, ei puolesta. 
• Juhlitaan onnistumisia ja annetaan yhteisön loistaa. 

On tärkeää löytää saman keskustelun äärelle ihmisiä, joiden arjessa ilmiöt näyttäytyvät eri tavoin. Tiedämme kuitenkin kokemuksesta, että ihmisiä ja heidän arkeaan voi välillä olla vaikea tavoittaa. On oltava kärsivällinen, toistettava ja yritettävä uudelleen. Osallistumiseen, oman arjen jakamiseen ja ajatuksista kertomiseen täytyy tottua ja toisaalta täytyy myös pystyä luottamaan siihen, että omalla osallistumisella on merkitystä.  

Lue asiakastarinoistamme, miten me Maahengessä olemme toteuttaneet vuoropuhelua kunnissa.

Kirjoittaja

Virpi Harilahti-Juola

Kehitysjohtaja

+358 40 678 1968 virpi.harilahti-juola@msl.fi Lue lisää henkilöstä

LindedIn - Linkki avautuu uudessa välilehdessä Facebook - Linkki avautuu uudessa välilehdessä