Nuorten mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin on maaseudun elinehto

Nuoret päättäjät pohtivat Maaseutuparlamentissa, onko nuorilla aitoja vaikuttamisen ja osallisuuden paikkoja maaseudulla ja onko sukupolvien välillä ei vain kuilu, vaan jopa katkos? Yksimielisyys vallitsi siitä, että maaseutu ja sen elinvoimaisuus ovat tärkeitä koko Suomelle. Maaseudun työmahdollisuudet, monipaikkaisuus ja yhteisöllisyys kirvoittivat vilkasta keskustelua.

Nuoret päättäjät eri poliittisista nuorisojärjestöistä ja Maaseutunuorista matkasivat halki Suomen Helsingistä Nurmekseen Maaseutuparlamenttiin. Nurmeksessa nuorten tehtävänä oli muodostaa yhteinen viesti siitä, minkä asioiden he näkevät olevan keskeisiä maaseudun tulevaisuuden ja elinvoiman kannalta. Maaseutuparlamenttiin kutsuttiin kaikki poliittiset nuorisojärjestöt, joista mukaan tulivat KD Nuoret, Keskustanuoret, Perussuomalainen Nuoriso, RKP Nuoret, Vihreät Nuoret ja Vasemmistonuoret. Lisäksi kutsuttuna oli Maaseutunuoret. Keskustelua käytiin matkalla, työpajassa, illallisella sekä lauantaiaamun Aamusohvalla, joka löytyy taltioituna YLE Areenasta.

Maahengen luotsaamassa Tulevaisuuden tekijät yhteistä maaseutua etsimässä -työpajassa käydyssä Erätauko-keskustelussa esiin nousivat toimeentulon, osallisuuden ja yhteisöllisyyden teemat, joiden ympärille myös viesti, ”nuorten osallisuus johtaa sanoista tekoihin”, lopulta rakentui. Tällä tarkoitettiin esimerkiksi sitä, että kun nuorille annetaan aitoja vaikuttamisen mahdollisuuksia, niin he ovat myös halukkaampia toimimaan maaseudulla ja maaseudun hyväksi. Tärkeiksi maaseutupoliittisiksi teemoiksi nostettiin työ ja toimeentulo, yhteisöllisyys ja vaikuttaminen sekä kestävä tulevaisuus.

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen on varttunut Joutsenossa. ”Side Joutsenoon on päässyt katkeamaan, enkä oikein enää tiedä, mitä siellä tapahtuu. Itselleni tämä reissu on herättänyt ajatuksia siitä, että miten voisi edistää nuorten paluumuuttoa lapsuuden ja nuoruuden kotiseudulle.”

Löytyykö oma porukka?

Keskusteluissa pohdittiin, löytyykö maaseudulla kaikille nuorille se ”oma porukka”, johon kuulua ja tunnistettiin kuulumisen tunteen tärkeys. Samanhenkinen yhteisö saattaa olla netissä, mutta onko sitä vaikkapa omalla kylällä? Kokemukset maaseutuyhteisöjen vastaanottavuudesta vaihtelivat. Maaseudulla kasvaneet ja asuvat nuoret kokivat kyläyhteisön tiiviiksi ja vastaanottavaksi, kun taas maaseudulla harvemmin vierailevat totesivat, että ensin pitää tehdä sukuselvitys ”kenenkäs poikia tai tyttöjä ollaan” ja vasta sen jälkeen yhteisön ovet aukeavat.

Maaseudulla asuva Maaseutunuorten jäsen Heini Mämmi oli iloinen siitä, että nuoret päättäjät olivat yksimielisiä esimerkiksi kyläyhteisön ja kyläkoulujen merkityksestä maaseudulla. ”Meillä oli paljon yhdensuuntaisia ajatuksia esimerkiksi yhteisöllisyydestä. Olisin mielelläni myös halunnut paneutua keskusteluissa syvemmin vielä esimerkiksi alkutuotannon merkitykseen, mutta ehkä keskustelu jatkuu myöhemmin”, Mämmi kertoo.

Maaseudun moninaisuus ja mahdollisuudet tulivat näkyviksi

Puheenjohtaja Dan Cederlöf RKP Nuorista totesi keskusteluiden ja tapahtuman avanneen silmät maaseutujen moninaisuudelle ja mahdollisuuksille. ”Maaseudulla pystyy harjoittamaan monia elinkeinoja ja tekemään monenlaista työtä. Olen saanut paljon uutta tietoa, Cederlöf kertoo. Samoilla linjoilla on KD Nuorten puheenjohtaja Jere Tuononen. ”Matka on antanut uusia näkökulmia esimerkiksi yhteisöllisyydestä ja elinkeinoista”, Tuononen summaa.

Keskustanuorten 2. varapuheenjohtaja Antti Paunonen totesi, että porukka ajattelee samansuuntaisesti siitä, että maaseudun elinvoimaisena pysyminen on tärkeää. ”Rahoituksen prioriteet voivat sitten vaihdella.”

Nurmekseen nuoret päättäjät kutsui Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. ”Meidän tavoitteemme on ollut mahdollistaa keskustelua ja luoda ikkunaa maaseudun moninaisuuteen”, kertoo asiantuntija Meri Remes MTK:sta. ” Vierailu nuorten päättäjien kanssa Maaseutuparlamenttiin on tässä onnistunut”, Remes iloitsee.

Inspiraatiota ja jaettuja ajatuksia

Sekä Vasemmistonuorten 2. varapuheenjohtaja Maiju Salminen että Vihreiden Nuorten puheenjohtaja Miro Ilvonen totesivat, että heidän puolueitaan ei ehkä ensimmäisenä mielletä maaseudun asioiden ajajiksi. ”Vihreät ovat kuitenkin maaseututyyppejä, jotka näkevät maaseudun tarjoavan paljon ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin”, kertoo Ilvonen.

Maiju Salminen puolestaan oli löytänyt järjestönsä historiasta tietoa siitä, miten jo menneinä vuosikymmeninä Vasemmistoliitto on pitänyt tärkeänä tavoittaa maaseudun nuorisoa. ”Maaseutupolitiikan kysymykset eivät ole olleet minulle ennestään tuttuja, ja siksi minua hieman jännitti lähteä tälle matkalle”, Salminen kertoo. ”Kaupunkilaiselle tämä on ollut opettavainen ja mielenkiintoinen reissu. Tällä porukalla on ollut paljon jaettuja ajatuksia”.

Miro Ilvoselle jäi päällimmäisenä mieleen keskustelut kaksoiskuntalaisuudesta ja monipaikkaisuuden mahdollisuuksista. ”On inspiroitunut olo!” Ilvonen toteaa.

Katso Nuorten päättäjien keskustelu YLE Areenasta (alkaa kohdasta 45.35). Linkki Areenaan.

Maahenki Oy toimi nuorten kokoonkutsujana, matkan järjestelijänä ja työpajan fasilitoijana. Maaseutuparlamentin työpajan lisäksi nuorilla oli yhteinen ennakkowebinaari ja teemaan orientoivaa ohjelmaa bussimatkalla. Työpajan alustajina puhuivat kanadalainen taiteilija Sylvia Grace Borda ja ruotsalainen Vi Unga -järjestön johtaja Anton Öhrlund.

Maaseutuparlamentin läpileikkaavat teemat ovat uudistuva arki, uudistuva yrittäjyys ja uudistuva kulttuuri.  On olemassa isoja megatrendejä, jotka vaikuttavat myös paikallisesti. Samaan aikaan on käynnissä lukuisia rinnakkaisia ilmiöitä, jotka on myös hyvä tunnistaa. Ne ovat tärkeitä, vaikuttavat ihmisten arkeen ja niistä voi kasvaa tulevaisuuden isoja ilmiöitä. Maaseutuparlamentissa haluamme laajentaa ja syventää ymmärrystä maaseudun arjesta, yrittäjyydestä ja kulttuurista. Haluamme tuoda esille paikallisia ratkaisuja isoihin valtakunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on ammatti- ja etujärjestö maanviljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille. Jäsenet ja järjestö yhdessä varmistavat maaseutuelinkeinojen kannattavuuden ja arvostuksen. MTK on merkittävä ja aktiivinen markkina- ja yhteiskuntavaikuttaja.