Mikä lääkkeeksi luottamuspulaan kunnissa?

OECD:n luottamusarvioinnin mukaan vain osa suomalaisista luottaa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa poliittisissa prosesseissa. Lisäksi Sitran syksyllä 2022 tehty tutkimus osoittaa, että myöskään päättäjät eivät aina luota ihmisten kykyyn ymmärtää ja osallistua monimutkaisten asioiden käsittelyyn. Näiden tulosten valossa ihmiset eivät siis luota toisiinsa eivätkä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

”Ei ihme, että aktiivisesta kansalaisuudesta ja koko kansalaisyhteiskunnasta ollaan huolissaan”, toteaa kehittämisjohtaja Virpi Harilahti-Juola Maahenki Oy:stä.  ”Ristiriitaista on, että tutkitun tiedon ja käytännön kokemuksen tuomien havaintojen mukaan ihmiset kyllä ovat kiinnostuneita, haluavat osallistua ja kertoa ajatuksistaan. Kiinnostuksen kohteet tai osallistumisen tavat vain eivät kohtaa”, Harilahti-Juola jatkaa. Mitä meidän siis pitäisi tehdä? 

Kuntalaisen oikeus vaikuttaa on kirjattu lakiin

Virpi Harilahti-Juolan mukaan vastaus piilee vuoropuhelussa, yhdessä tekemisessä ja yhteisöllisyydessä. ” Kunta on yksi meidän jokaisen paikallisyhteisöistä ja sen toiminta, elinvoima ja hyvinvointi perustuu ihmisten väliseen luottamukseen. Rakentava vuoropuhelu asukkaiden, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken lisää asukkaiden luottamusta sekä kuntahallintoa, että omia vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaan.”

Maahenki tekee osallisuustyötä erityisesti kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kanssa. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin on kirjattu kuntalain 22§:ään ja valtuuston pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Monet kunnat ovatkin hyvinvointialueiden toiminnan myötä alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota asukkaiden osallisuuteen ja yhteisöllisen toiminnan kehittämiseen.

”Useimmissa kunnissa on jo osallisuussuunnitelma, joka on esimerkiksi osa hyvinvointisuunnitelmaa”, Harilahti-Juola iloitsee.

Osallisuussuunnitelma valmistui myös Viitasaaren kaupungille syksyllä 2023. Osallisuussuunnitelma tehtiin Maahenki Oy:n johdolla osallisuustyöryhmässä, ja myös kuntalaiset pääsivät vaikuttamaan sisältöön yhteisessä työpajassa. Tämän vuoden alussa aloittanut hyvinvointikoordinaattori Pauliina Koivisto näkee osallisuustyön olennaisena osana kunnan hyvinvointitehtävää. Viitasaarella yhteistä vuoropuhelua kuntalaisten kanssa käydään esimerkiksi kumppanuuspöydissä ja vaikuttamistoimielimissä, kuten vanhus-ja vammaisneuvostossa.  ”Viitasaarella aiemminkin toimineet kyläillat ovat myös oiva keino osallistaa kyläläisiä esimerkiksi hyvinvointisuunnitelman sisältöön ja tekoon”, Koivisto kertoo vaikuttamisen keinoista.

Yhteisöllisyyttäkin pitää johtaa

Tutkijatohtori Ulriika Leponiemi Tampereen yliopistosta on tutkinut yhteisöllisyyden johtamista kunnissa. Leponiemen mukaan keskeistä on kuntajohdon suhtautuminen yhteisöllisyyteen: salliiko kuntajohto yhteisön aloitteellisuuden ja aktiivisuuden, vai koetaanko se vain turhana, virkatyötä hidastavana ja hankaloittavana? Yhteisöllisyys on mitä suuremmassa määrin arvokysymys: minkälaisena kuntalaisten rooli nähdään?

Leponiemi toteaa myös, että yhteisöllisyys ei synny yksittäisillä toimenpiteillä tai työkaluilla, vaan se pitää tuoda lähelle kuntalaisia, osaksi heidän arkeaan. Kyseessä on laajempi kulttuurinen muutos, joka vaatii aikaa syntyäkseen ja vahvistuakseen.

Maahengen Virpi Harilahti-Juola antaakin muutamia vinkkejä kunnan yhteisöllisyyden rakentamiseen. ”Mennään sinne, missä ihmiset ovat, oli kyseessä sitten verkko tai fyysinen tila. Ollaan kiinnostuneita ihmisten arjesta ja yritetään ymmärtää, mikä ihmisille on tärkeää. Pitää myös arvioida, kenen ääni kuuluu ja kenen ehkä jää kuulumatta.”

Useissa kuntien yhteisöllisissä ja osallisuutta kehittävissä projekteissa työskennelleenä Harilahti-Juola tunnistaa onnistumisen merkit. ”Olemme onnistuneet, kun asukkaat pääsevät halutessaan osallistumaan kunnan kehittämiseen ja kunta kehittää toimintaansa vuoropuhelun avulla.”

Linkit:

www.maahenki.fi

Ulriika Leponiemen väitöskirja

Valtioneuvosto.fi – OECD:n luottamusarviointi

Sitra – Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa