Järjestötoimijan ABC

Äänestäminen

Äänestysehdotusten ja äänestysjärjestyksen laatiminen ovat yksi kokouksen vaativimmista tehtävistä. Äänestys voidaan suorittaa avoimena tai suljettuna äänestyksenä.

1 ) Avoimet äänestystavat
• kättennosto
• seisomaan nousu
• nimenhuuto

2) Suljetut äänestystavat
• lippuäänestys
• nimenhuutoon yhdistetty lippuäänestys ( liput palautetaan uurnaan siinä järjestyksessä, kun osallistujan nimi mainitaan kokouksen osanottajaluettelosta)

Suljettua lippuäänestystä käytettäessä tulee ensin sopia, mitä lippuun kirjoitetaan. Yleensä vaihtoehdot ovat jaa tai ei. Yhtä lailla voidaan myös käyttää ehdotuksen tai sen tekijän nimeä, jolle ääni halutaan antaa.

Yleensä äänestys on helpoin suorittaa avointa kättennostoa käyttäen. On kuitenkin syytä muistaa, että kättennosto soveltuu vain silloin, kun osanottajilla on keskenään samanlaiset äänimäärät.

Äänestystavasta päättäminen
Puheenjohtaja tekee ehdotuksen äänestystavasta lyhyttä asiankäsittelykaavaa käyttäen:
” Ehdotan, että käytämme avointa äänestystapaa kättä nostamalla. Hyväksyttäneen(X)
Tässä vaiheessa puheenjohtajan on syytä selostaa äänestystapa, jos se ei kaikille ole tuttu. Osallistujat voivat myös tehdä oman ehdotuksensa äänestystavasta niin halutessaan.

Äänestysjärjestys
Äänestysjärjestyksellä tarkoitetaan sitä järjestystä, jolla ehdotukset asetetaan toisiaan vastaan. Äänestysjärjestys voi olla kollegiaalinen tai parlamentaarinen.

1. Kollegiaalinen äänestysjärjestys
• äänestetään vain kerran
• mukana kaikki ehdotukset
• kaikki äänestävät parhaana pitämäänsä ehdotusta
• suurimman äänimäärän saanut ehdotus voittaa
• soveltuu vain vaaleihin

2. Parlamentaarinen äänestysjärjestys
• äänestetään yleensä useita kertoja
• jokaisessa äänestyksessä vastakkain kaksi ehdotusta, joista voittaja jatkaa seuraavalle kierrokselle
• suoritetaan määrätyn järjestelmän mukaisesti
• soveltuu vain asiaäänestyksiin
• käytössä yksityiskohtainen, lyhyt ja ryhmitelty äänestysjärjestys

Yhdistysten kokouksissa käytetään lähinnä lyhyttä ja yksityiskohtaistä äänestysjärjestystä.

Yksityiskohtainen äänestysjärjestys
Puheenjohtajan täytyy kyetä tunnistamaan erilaisia puheenvuoron lajeja kyetäkseen tekemään äänestysjärjestyksen. Yksityiskohtainen äänestysjärjestys etenee siten, että ensin päätetään, lykätäänkö asian käsittely vai ei. Jos se päätetään lykätä, on se lopullinen päätös. Jos sitä ei päätetä lykätä, asetetaan vastakkain kaksi etäisintä (eniten pääehdotuksesta poikkeavaa) muutosehdotusta. Näistä hävinnnyt on aina lopullisesti hylätty ja voittaja jatkaa seuraavaksi etäisintä muutosehdotusta vastaan. Jälleen kerran hävinnyt putoaa pois ja voittaja jatkaa seuravaksi etäisintä muutosehdotusta vastaan.

Kun kaikista muutosehdotuksista on äänestetty, tulevat vastakkain edellisen äänestyksen voittaja (jokin muutosehdotus) ja päätösehdotus. Viimeisessä äänestyksessä näistä voittanut tulee hylkäävää ehdotusta vastaan.

Lyhyt äänestysjärjestys
Lyhyt äänestysjärjestys on nimeltään lyhyt, koska se voi päättyä jo ensimmäisellä kierroksella. Myös lyhytää äänestysjärjestystä käytettäessä ratkaistaan ensin lykätäänkö asian käsittely vai ei. Jos asiaa ei lykätä vastakkain asetetaan hylkäävä kanta ja päätösehdotus.

Jos hylkäävä kanta voittaa, äänestys päättyy. Jos pääehdotus voittaa, asetetaan seuraavaksi vastakkain pääehdotus ja kaikki muutosehdotukset. Jos pääehdotus voittaa, se on kokouksen päätös. Jos se häviää, asetetaan vastakkain pääehdotus ja etäisin muutosehdotus. Hävinnyt on poissa pelistä ja toinen jatkaa seuravalle kierrokselle niin kauan kunnes kaikki muutosehdotukset on käyty läpi.

Lähteet:
Loimu, K. 2007. Yhdistystoiminnan käsikirja. Juva: WS Bookwell Oy.
Loimu, K.1998. Järjestö- ja kokoustieto. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.

Valmiit diat (pdf): Äänestys ja enemmistön käsitteet