{"id":2382,"date":"2021-09-29T13:00:24","date_gmt":"2021-09-29T10:00:24","guid":{"rendered":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/?post_type=news&p=2382"},"modified":"2021-10-21T10:52:15","modified_gmt":"2021-10-21T07:52:15","slug":"puutaiteilija-marco-martalar-kerasi-metsasta-puunkappaleet-ja-loi-suomen-leijonan-tohmajarvelle","status":"publish","type":"news","link":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/news\/puutaiteilija-marco-martalar-kerasi-metsasta-puunkappaleet-ja-loi-suomen-leijonan-tohmajarvelle\/","title":{"rendered":"Puutaiteilija Marco Martalar ker\u00e4si mets\u00e4st\u00e4 puunkappaleet ja loi Suomen leijonan Tohmaj\u00e4rvelle"},"content":{"rendered":"\n

Puutaiteilija Marco Martalar ker\u00e4si mets\u00e4st\u00e4 puunkappaleet ja loi Suomen leijonan Tohmaj\u00e4rvelle<\/h1>
29.9.2021<\/span><\/div>
Taide, Ymp\u00e4rist\u00f6, uutinen<\/div><\/div>
<\/source>\"\"<\/picture>
Suomen leijona kohoaa komeana hahmona Puun Sielun pihapiirin ylle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sadoista puunkappaleista koostettu Suomen leijona seisoo ylväänä mäennyppylän päällä Puun Sielussa Tohmajärvellä. Leijonan loi italialainen puutaiteilija ja kuvanveistäjä Marco Martalar<\/strong> kymmenen päivän aikana syyskuussa 2021.<\/p>\n\n\n\n

”Leijonassa on arviolta noin 500–700 puunkappaletta. Keräsin ne tästä metsästä”, Martalar kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Hän on tehnyt aiemmin vastaavanlaisen teoksen Venetsian elokuvajuhlille, sillä leijona on myös Venetsian symboli kuten Suomenkin.<\/p>\n\n\n\n

”Venetsian leijonalla on siivet ja Suomen leijonalla miekka, ja molemmat symboloivat voimaa ja vahvuutta”, Martalar sanoo.<\/p>\n\n\n\n

<\/source>\"\"<\/picture>
Marco Martalar, syntymänimeltään Marco Martello, on itseoppinut puutaiteilija.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Puu on silta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Alkujaan idea puunkappaleiden hyödyntämisestä taideteokseen syntyi Marco Martalarin mielessä, kun hän muutama vuosi sitten käveli Italiassa metsässä myrskyn jälkeen. Martalar asuu ja tekee työtään Pohjois-Italian alpeilla Mezzaselva di Roanassa.<\/p>\n\n\n\n

”Myrsky tuhosi todella paljon puita ja mietin, mitä voisin niistä tehdä.”<\/p>\n\n\n\n

Uusi idea alkoi kiinnostaa Martalaria myös siksi, että aiemmin hän oli tehnyt taidetta ottamalla puusta paloja pois, mutta tässä toisessa menetelmässä hän sen sijaan luo teoksen lisäämällä siihen materiaalia.<\/p>\n\n\n\n

Puu on hänelle kaikkinensa tärkeä elementti.<\/p>\n\n\n\n

”Ihminen on rakentanut omaa historiaansa puun kautta: saanut siitä lämpöä polttaessaan tulessa ja suojaa rakentaessaan siitä taloja. Puu on silta, joka yhdistää ihmistä ja ympäröivää luontoa. Siksi haluan itse tehdä teoksia nimenomaan puusta. Puu on aina elävää. Tätä kaikkea haluan välittää myös leijonateoksillani.”<\/p>\n\n\n\n

<\/source>\"\"<\/picture>
Marco Martalarin mukaan leijona on ennen kaikkea voiman symboli niin Italiassa kuin Suomessakin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kunniaa Suomelle<\/strong> ja maakunnalle<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Marco Martalar, syntymänimeltään Marco Martello, on itseoppinut puutaiteilija, ja hänen teoksiaan on sekä julkisissa tiloissa että yksityisissä kokoelmissa.<\/p>\n\n\n\n

Tohmajärvelle Martalar päätyi tekemään leijonaa, kun Puun Sielun Natalia Podkolzina<\/strong> näki hänen Venetsian-leijonastaan kuvan netissä ja otti yhteyttä. Martalarilta on pieniä puuveistoksia Puun Sielun galleriassa jo entuudestaan.<\/p>\n\n\n\n

”Kun näin Marcon Venetsiaan tekemän teoksen, mieleeni tuli heti, että haluan tänne ehdottomasti Suomen leijonan. Teos on kunnianosoitus Suomelle, ja se juhlistaa myös Pohjois-Karjalan maakunnan 300-vuotisjuhlavuotta”, Podkolzina kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Projektia tulivat tukemaan Maaseudun Sivistysliitto, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut, Tohmajärven kunta ja Keski-Karjalan kehittämis- ja tietokeskus Keti.<\/p>\n\n\n\n

<\/source>\"\"<\/picture>
Teoksen paljastustilaisuudessa oli Marco Martalarin ja tulkiksi Kuhmosta tulleen Giulia Santellin (oik.) lisäksi joukko kutsuvieraita. Muun muassa vs. kunnanjohtaja Mikko Löppönen oli kuulolla, kun Puun Sielun Natalia Podkolzina (kolmas oikealta) kiitti häntä tukeneita ihmisiä ja tahoja, kuten Tohmajärven kuntaa ja Maaseudun Sivistysliittoa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tähtäimessä veistospuisto<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Suomen leijonan paljastustilaisuudessa 25.9.2021 Tohmajärven vt. kunnanjohtaja Mikko Löppönen<\/strong> kehui komeaa veistosta ja sen komeaa paikkaa.<\/p>\n\n\n\n

”On hienoa, että Ilomantsissa on karhuja ja nyt Tohmajärvellä leijona.”<\/p>\n\n\n\n

Natalia Podkolzina on jo pitkään haaveillut isojen teosten saamisesta Puun Sielun näyttelyyn. Hänen tähtäimessään on nykyisen, sisätiloissa olevan näyttelygallerian lisäksi luoda ulos merkittävä veistospuisto.<\/p>\n\n\n\n

”Haluan, että ihmiset voivat käydä katsomassa täällä Puun Sielussa, miten eri puulajeja voidaan käyttää ja miten monenlaisia teoksia puusta voidaan tehdä.”<\/p>\n\n\n\n

<\/source>\"\"<\/picture>
Marco Martalarilta on teoksia myös Puun Sielun gallerian sisätiloissa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Katso alta Marco Martalarin haastattelu<\/strong><\/h3>\n\n\n
\n
\n