{"id":2374,"date":"2021-09-29T10:19:32","date_gmt":"2021-09-29T07:19:32","guid":{"rendered":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/?post_type=news&p=2374"},"modified":"2021-09-29T10:20:32","modified_gmt":"2021-09-29T07:20:32","slug":"yli-1000-metria-pistoaitaa-ja-16000-metria-riukua-lampaat-syovat-pusikot-herajarven-retkeilykeskuksessa-kontiolahdella","status":"publish","type":"news","link":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/news\/yli-1000-metria-pistoaitaa-ja-16000-metria-riukua-lampaat-syovat-pusikot-herajarven-retkeilykeskuksessa-kontiolahdella\/","title":{"rendered":"Yli 1000 metri\u00e4 pistoaitaa ja 16000 metri\u00e4 riukua \u2013 lampaat sy\u00f6v\u00e4t pusikot Kontiolahden Heraj\u00e4rven retkeilykeskuksessa"},"content":{"rendered":"\n

Yli 1000 metri\u00e4 pistoaitaa ja 16000 metri\u00e4 riukua \u2013 lampaat sy\u00f6v\u00e4t pusikot Kontiolahden Heraj\u00e4rven retkeilykeskuksessa<\/h1>
29.9.2021<\/span><\/div>
Kulttuuriyhdistys, Ymp\u00e4rist\u00f6, uutinen<\/div><\/div>
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Ilomantsilainen Pertti Kettunen on ollut mukana aitaprojekteissa vuodesta 2016 lähtien.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Työnjako on selkeä: Pertti hoitaa alavitaksien laiton ja alkuun nappaa kirveellä lovet pystypuihin, jotta vitas pysyy paremmin paikoillaan. Ibo puolestaan iskee sivutukia maahan pystyseipäitä tukemaan.<\/p>\n\n\n\n

Tämähän kuulostaa todella vankalta rutiinilta, ja menetelmällä syntyikin kaikkiaan yli 1000 metriä pistoaitaa Herajärven retkeilykeskukseen<\/a> Kontiolahden Kiviniemessä kesällä 2021.<\/p>\n\n\n\n

Mukana on kolmaskin mies.<\/p>\n\n\n\n

”Timo kahtelee piältä ja joskus hakee jonkin seipään”, miehet velmuilevat.<\/p>\n\n\n\n

<\/source>\"\"<\/picture>
Tehty aita koristaa suositun Herajärven retkeilyreitin lähtö- ja risteyskohtaa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maiseman kaunistajaksi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Maaseudun Sivistysliiton Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys sai Kontiolahden kunnan tarjouskilpailussa urakan pistoaidan tekemiseen Kiviniemen luontotilalla. Paikka toimii Herajärven kierroksen lähtö- ja risteyskohtana. Perinteinen aita myötäilee näkymää retkeilykeskuksen niityn yli kohti Herajärveä ja metsän laitamia.<\/p>\n\n\n\n

Laakealla kentällä on useita telttoja ja asuntoautoja, ja tulotiellä näkee lisää retkeilijöitä rinkkoineen saapumassa Herajärven välietappiin. Tästä matka voi jatkua vaikkapa kohti Kolia.<\/p>\n\n\n\n

Kontiolahden ympäristöpäällikkö Antti Suontama<\/strong> kehuu hienosti ja täsmälleen aikataulussa tehtyä aitaa.<\/p>\n\n\n\n

”Juuri sellainen mitä odotimmekin.”<\/p>\n\n\n\n

<\/source>\"\"<\/picture>
Kesästä 2022 lähtien näiden aitauksien sisällä nähdään perinnebiotooppia hoitavia lampaita.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Antti Suontaman mukaan aita rakennettiin perinnebiotoopin säilyttämiseksi, ja alueelle on tarkoitus tuoda lampaita laiduntamaan kesällä 2022. Kontiolahti sai projektiin ympäristöministeriön Kunta-Helmi-erityisavustusta, jolla kunnostetaan uhanalaisia elinympäristöjä, kuten pienvesiä, lehtoja, soita, niittyjä ja lintuvesiä.<\/p>\n\n\n\n

”Kiviniemen maisema oli pusikoitumassa umpeen, ja nyt aitaamalla ja laiduntamisella saadaan se ennallistettua. Tämä on tärkeää, sillä Herajärven keskus on osa Kolin aluetta, sen eteläinen lähtöpiste.”<\/p>\n\n\n\n

Suontaman ideana on laajemminkin ylläpitää arvokkaita kohteita myös talousmetsäalueiden sisällä. Tätä nykyä hänestä metsäasiat hoidetaan liikaa joko–tai-asenteella.<\/p>\n\n\n\n

”Molemmat ovat mahdollisia: sekä luonnon suojeleminen että metsän taloudellinen hyödyntäminen.”<\/p>\n\n\n\n

<\/source>\"\"<\/picture>
Pohjois-Karjalassa on jaettu aitaoppia myös lukuisilla kursseilla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aitakursseja pitkin kesää<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Aidanteon tarjouskilpailun räkningit teki Maaseudun Sivistysliiton kehittämispäällikkö Timo Reko<\/strong>, jolle aidan rakentaminen on tuttua hommaa jo 1980-luvulta lähtien.<\/p>\n\n\n\n

”Ensimmäiset opit sain ilomantsilaiselta Aulis Ryynäseltä, joka piti Koitereella lomakylää ja oli sitä ennen maanviljelijä”, Reko kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Nyt Reko on osallistunut jo kymmeniin aitaprojekteihin ja jakanut MSL:n aitakursseilla oppia uusille tekijöille vuosittain, kuten kesällä 2021 Nurmeksessa ja Joensuun Noljakassa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

”Aloitimme ensimmäisen kerran vuonna 1993, ja siitä lähtien aitaa on syntynyt yhteensä jotakuinkin 15 kilometriä. Lyhin pätkä mitä olemme tehneet on ollut 20 metriä.”<\/p>\n\n\n\n

<\/source>\"\"<\/picture>
Timo Reko hommaa aitatarpeita eri puolilta maakuntaa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

16000 metriä riukua<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Eikä Timo Reko aitaprojekteissa suinkaan vain piällysmiehenä touhua, vaan on mukana kädet kiinni seipäissä alkuvaiheesta lähtien.<\/p>\n\n\n\n

”Aitatarpeet hommaan suoraan metsänomistajilta – yleensä he ovat vanhempaa väkeä. Tarpeita olen ostanut Lieksasta, Liperistä, Ilomantsista, Tuupovaarasta ja Joensuun ympäristöstä. Olenpa joskus hakenut Savonrannankin puolelta.”<\/p>\n\n\n\n

Kontiolahden yli kilometrin aitaan kului Rekon mukaan riukua 16 000 metriä, eli keskimäärin nelimetrisiä riukuja 4000 kappaletta. Pystyseipäitä tukevia sivuvaroja tarvittiin 2500 ja sidontaan käytettäviä vitaksia kaikkiaan 2000.<\/p>\n\n\n\n

”Eli jo varsinaista aidan rakentamista edeltää aikamoinen työrupeama. Tämä on tärkeää ottaa huomioon”, Timo Reko muistuttaa.<\/p>\n\n\n\n

<\/source>\"\"<\/picture>
Vitaksia tehdessä pystyy välillä istahtamaankin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ei mitään rautalankaa!<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vitastarpeet saadaan noin puolitoistametrisistä kuusenaluista metsän aluskasvillisuudesta. Halkaisijaltaan noin puolentoista sentin kuusi revitään latvapuolelta aloittaen kahtia, ja vitas kierretään kahdeksikkona kahden rinnakkaisen pystypuun ympärille.<\/p>\n\n\n\n

Toisinaan vitaksien tilalla nähdään käytetyn rautalankaa. Tämä menetelmä saa perinteitä kunnioittavalta aitaporukalta täyden tuomion: ei noin!<\/p>\n\n\n\n

”Kun ei käytä metallia vaan oikeita vitaksia, näyttäähän aita luonnolliselta ja paljon kauniimmalta”, kolmikko toteaa kättenjälkeensä tyytyväisenä.<\/p>\n\n\n\n

<\/source>\"\"<\/picture>
Ibramin Sen (keskellä) on oppinut Pertti Kettuselta (vas.) ja Timo Rekolta varsinaisen aidanteon lisäksi myös suomalaisen aitasanaston.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sata metriä päivässä<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

­­Kesällä 2021 helle ”hellii” aidanrakentajiakin. Parhaimpina päivinä on täytynyt juoda useampi litra vettä.<\/p>\n\n\n\n

”Yleensä olemme aloittaneet seitsemältä aamulla, koska hirveällä auringonpaahteella ei aitaa ole mitenkään mukava tehdä.”<\/p>\n\n\n\n

Turkkilaissyntyinen Ibo eli Ibrahim Sen<\/strong> on paiskinut töitä Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksen leivissä kesän ajan, ja aita-alan sanasto, kuten rautakanki, on tullut tutuksi nyt suomenkin kielellä. Pertti Kettunen<\/strong> on ollut mukana yhdistyksen aitaprojekteissa vuodesta 2016 lähtien.<\/p>\n\n\n\n

”Mukavaa hommaahan tämä on, kun pystyy itse tahdin määräämään.”<\/p>\n\n\n\n

Tahti on kyllä ihan ravakka: yhden päivän aikana aitaa syntyy jotakuinkin sata metriä.<\/p>\n\n\n\n

Lue myös:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Opit pistoaidan t<\/a>ekoon<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ohjeita pienpuurakentamiseen<\/a><\/p>\n\n\n\n

”Pistoaita on kaikista parhaan näköinen”<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pienpuun hyödyntäminen innostaa ympäristöyrittäjää<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

jaa sosiaalisessa mediassa:<\/span>\n \n
<\/svg><\/div>\n <\/a>\n \n
<\/g><\/clipPath><\/defs><\/svg><\/div>\n <\/a>\n <\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Työnjako on selkeä: Pertti hoitaa alavitaksien laiton ja alkuun nappaa kirveellä lovet pystypuihin, jotta vitas pysyy paremmin paikoillaan. Ibo puolestaan iskee sivutukia maahan pystyseipäitä tukemaan. Tämähän kuulostaa todella vankalta rutiinilta, ja menetelmällä syntyikin kaikkiaan yli 1000 metriä pistoaitaa Herajärven retkeilykeskukseen Kontiolahden Kiviniemessä kesällä 2021. Mukana on kolmaskin mies. ”Timo kahtelee piältä ja joskus hakee jonkin […]<\/p>\n","protected":false},"featured_media":2375,"template":"","post_subject":[18,32],"posts_type":[28],"class_list":["post-2374","news","type-news","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","post_subject-kulttuuriyhdistys","post_subject-ymparisto","posts_type-uutinen"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/wp-json\/wp\/v2\/news\/2374","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/wp-json\/wp\/v2\/news"}],"about":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/wp-json\/wp\/v2\/types\/news"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/wp-json\/wp\/v2\/news\/2374\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2381,"href":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/wp-json\/wp\/v2\/news\/2374\/revisions\/2381"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2375"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2374"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/wp-json\/wp\/v2\/post_subject?post=2374"},{"taxonomy":"posts_type","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/pohjoiskarjala\/wp-json\/wp\/v2\/posts_type?post=2374"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}