Mikä Ihmeiden ILO!TALO?

Ihmeiden ILO!TALO -näyttelyssä 2021 on 15+1 taiteilijaa. Tässä heistä viisi, teokset oikealta lähtien: Aimo Laitinen: Kirmailun iloa. Anna Wildrose: Nainen kirsikkapuun alla. Erkki Rytkönen: Käenpesä. August Eskelinen: Yksisarvinen. Ursula Kuula: Talven kuohuja.

Ihmeiden ILO!TALO yhdistää ITE-taiteen, Ilomantsin kunnan nimeen liittyvän ILO-sanan sekä 1900-luvun alkupuolella rakennetun KansallisTALOn.

Yhteisnäyttelyn kuraattorin Paula Huhtasen mukaan Ihmeiden ILO!TALO tarjoaa päräyttävän kattauksen tämän päivän ITE-taidetta.

”Ilotalo on moniulotteinen ja voidaan sanana mieltää hyvinkin eri tavoin. Ilomantsin näyttelyssä se tarkoittaa ennen kaikkea yhteisöllistä hyvää ja tekemisen iloa sekä aitoa ja vilpitöntä itse tehdyn elämän onnea”, Huhtanen luonnehtii.

Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat koostuvat kollaasitaiteilijoista, vuoden 2021 ITE-taiteilijasta, valokuvaajasta, moottorisahaveistäjistä sekä musiikin tekijästä.

”Ilomantsi on moottorisahataiteilijoille Karhufestivaalin takia tärkeä mekka, puunveistotaiteen sydän. Siksi näyttelyssämme on mukana kymmenen kiinnostavaa moottorisahaveistäjää, jotka tuovat nyt esiin muuta taidettaan kuin karhuja. Muut mukana olevat viisi taiteilijaa avaavat ITE-taidetta muun muassa esinekollaasien paratiisimaisilla näkymillä”, Huhtanen kertoo.

Myös kesäksi vipinää

Ihmeiden ILO!TALO -näyttelyn järjestää pieni mutta pirtsakka Maaseudun Sivistysliiton Vaara-Karjalan Kulttuuriyhdistys, joka on keskeisesti mukana myös Ilomantsin Karhufestivaalin toteutuksessa.

Näyttely pidetään Kansallistalolla, jonka kulttuuriyhdistys on vuokrannut Ilomantsin kunnalta. Talo toimii yritys- ja kulttuurikeskuksena ja siellä on muun muassa Ilomantsin Kansalaisopiston toimintaa. Sen jäädessä kesäksi tauolle tilat ovat olleet suven ajan osaksi tyhjillään.

”Halusimme herätellä Kansallistalon kesäksi näyttelykäyttöön. Ihmeiden ILO!TALO on Kansallistalon ensimmäisessä kerroksessa, piharakennuksessa ja pihalla”, kertoo Huhtanen.

Ilomantsin Kansallistalo vuoden 2020 Karhufestivaalin aikaan. Kuva: Mikko Kela.

Pessimismitalo innoittajana

Ihmeiden ILO!TALO -idea kehittyi Paula Huhtasen ja Pohjois-Karjalaan paluumuuttaneen toimittajan ja sisällöntuottajan Riitta Ryynäsen pähkäilyistä kesällä 2020, kun Huhtanen piti omaa Ilo ylimmillään -näyttelyään Katri Vala Kulttuurikeskuksessa Ilomantsissa.

Alkujaan idea ilotalosta syntyi Ryynäsen mielessä, kun hän näki Puolangan Pessimismipäivien Pessimismitalosta kuvan Facebookissa heinäkuussa 2020.

”Talon seinässä luki ihmisen kokoisilla kirjaimilla: Pessimismitalo. Kun näin tuon kuvan, siinä samassa päähäni pätkähti, että Ilomantsiin pitää saada ilotalo! Kunnan ilo-sana on ollut aiemmin pitkälti hyödyntämättä, vaikka se on aivan erinomainen brändäyksen aihio”, Ryynänen kertoo.

Hän avautui ideastaan ensin somessa, sitten Pogostan Sanomat -paikallislehden kolumnissa ja etenkin tapaamisissaan Huhtasen ja Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksen ihmisten kanssa.

”Paula Huhtasen Ilo ylimmillään -näyttely oli koronakesän 2020 keskellä huikea menestys. Nyt onkin todella hienoa, että ITE-taide saa Ilomantsissa jatkoa. Tänne Karjalaan itse tehdyn elämän taide sopii kuin sultsina suuhun. Ja onneksi paikkakunnalla toimii Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys, jolla on rohkeutta ja osaamista lähteä toteuttamaan hulvattomiakin ideoita”, Ryynänen sanoo.

Iloiseksi ITE-kunnaksi!

Maaseudun Sivistysliiton kehittämispäällikkö Timo Reko on innoissaan siitä, että Huhtasen Ilo ylimmillään -näyttely saa nyt ITE-taiteellista jatkoa Ilomantsissa. Samalla elokuussa kahdeksannen kerran järjestettävä Karhufestivaali saa Ihmeiden ILO!TALOsta päräyttävää näyttelyseuraa.

Reko toimii myös MSL:n Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksessä on ollut ratkaiseva lenkki Ihmeiden ILO!TALO -näyttelyn toteutumisessa.

”Ilomantsi on kehittymässä Suomen merkittävimmäksi ITE-taiteen näyttelypaikkakunnaksi”, Reko kiteyttää.

Karhufestivaalilla vuosittain syntyvistä puuveistoksista Ilomantsiin rakentuu Tuhannen karhun maa. Moottorisahalla taiteiltuja karhuja on tätä nykyä jo kolmisensataa.

”Tuhannen karhun maa -veistospuiston on tarkoitus olla tulevaisuudessa yksi matkailun keskeinen ympärivuotinen vetovoimatekijä, jonka vaikutus kantaa Ilomantsin lisäksi myös muualle Pohjois-Karjalaan”, Reko sanoo.

Kansallistalo 1930-luvulla. Kuvaaja Rudolf Salomaa. Kuva Ilomantsin Museosäätiö.

Hanke herätti talon henkiin

Ilomantsin Kansallistalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1904, ja tämänhetkisen muotonsa se sai laajennuksen jälkeen 1930-luvulla. Talossa on tilaa rapiat 500 neliötä.

Kunnan käytössä talo toimi aina vuoteen 1984, jolloin Ilomantsiin valmistui uusi kunnanvirasto. Tämän jälkeen rakennus jäi nuorisotaloksi, mutta se oli sangen vähällä käytöllä, kunnes vuoden 2018 lopulla taloa lähdettiin herättämään henkiin yritys- ja kulttuurikeskus -hankkeella. Tätä nykyä talossa toimii joukko yrittäjiä ja taiteilijoita, ja se sopii hyvin myös erilaisten kulttuuritapahtumien pitopaikaksi.

Kansallistalon omistaa edelleen Ilomantsin kunta, ja Maaseudun Sivistysliiton Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistys on vuokrannut sen käyttöönsä vuoteen 2032 saakka.

Niin kutsuttuun Kotimäen kokonaisuuteen kuuluvat Kansallistalon lisäksi aivan sen lähellä sijaitseva Katri Vala Kulttuurikeskus, jossa kulttuuriyhdistys on ollut vuokralaisena 10 vuotta, sekä vanha kansakoulu, jossa toimii ravintola. Ilomantsiin on Kansallistalosta ja Katri Vala Kulttuurikeskuksesta muodostunut niin kulttuurin kuin matkailunkin kehittämisen keskus, ja talot ovat olennainen osa myös Karhufestivaalin järjestelyä ja toteutusta.