Ajankohtaista

Osallisuutta lisätään menemällä lähelle, kuuntelemalla ja ottamalla mukaan

Penkkikahvila markkinoilla

Penkkikahvila markkinoilla, Kuva: MSL, Martu Väisänen

Osallisuuden edistäminen on osa Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteita, joissa se on nostettu yhdeksi keskeiseksi keinoksi köyhyyden torjumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Osallisuutta edistämällä vähennetään myös eriarvoisuutta. Osallistumisen ja osallistamisen juuret ovat syvällä ihmisen omissa oikeuksissa ja omassa tunteessa oikeuksien toteutumisesta. Osallisuus on myös keino kehittää yhteiskuntaa ja demokratiaa sekä vaikuttaa päätöksentekoon. Kehittyneessä avoimessa hallinnossa osallisuuden keinot ovat nykyään jo kohtuullisen arkipäiväisiä. Silti tulisi koko ajan löytää ja pohtia uusia erilaisia keinoja ottaa ihmisiä mukaan kehittämään yhteistä elinpiiriämme.

Kuntalaisten osallistaminen on hedelmällistä monestakin eri näkökulmasta. Paikallishallinnossa käsitellään monesti niitä asioita, jotka ovat lähimpänä ihmisiä ja ihmisten arkipäivää ja jokapäiväistä elämää. Tämän vuoksi myös osallistumisen tuloksen näkyvät kuntalaisille monesti konkreettisesti. Kunnat ovatkin lähteneet aktiivisesti kehittämään erilaisia uusia tapoja ottaa kuntalaisia mukaan päätöksentekoon, kehittämään hallintoa ja palveluita. Kuntalaisten ääni kuuluu koko ajan paremmin ja paremmin.

Esimerkkejä löytyy paljon aina pitkälle menevästä yhteisestä palvelumuotoilusta erilaisiin pop up osallisuuden keinoihin ja vaikkapa kyselyihin. Tässä nostamme esiin yhden esimerkin, joka on käytännöllinen ja mukava toteuttaa ja synnyttää myös aitoa vuoropuhelua kuntalaisten kanssa.

Penkkikahvila työpaikkaruokalassa

Penkkikahvila työpaikkaruokalassa, kuva: MSL, Suvi Kaljunen

Penkkikahvila kunnan strategiatyön välineenä

Ensin puhuttiin vain kuntastrategiasta ja tulevaisuuden kunnan tehtävästä kuulla kuntalaisiaan. Mietittiin, miten sen voisi tehdä jotenkin uudella tavalla ja ennen kaikkea siten, että kuntalaiset olisivat siinä aidosti mukana ja ottaisivat strategian omakseen. Ja siitä se ajatus sitten lähti.

“Penkkikahvila ilmestyy sinne, missä on ihmisiä. Sillä on aina mukana kahvia ja tuoretta pullaa. Mukanaan se tuo aina jonkun, jolla on aikaa kuunnella. Jonkun joka on kiinnostunut siitä, mitä juuri sinä sanot!”

Penkkikahvila on Maaseudun Sivistysliiton kehittämä yhteisökehittämisen menetelmä. Se on viestinnän ja kohtaamisen väline, jonka tavoitteena on lisätä viranhaltijoiden, poliittisten päättäjien sekä kuntalaisten välistä vuoropuhelua sekä kuntalaisten kuulemista ja mukaan ottamista omaa kuntaansa koskevissa asioissa ja kehittämistyössä.

Penkkikahvilaa voi käyttää menetelmänä kuntalaisten kuulemiseen kunnan strategiatyössä tai kunnallisessa päätöksenteossa; esimerkiksi kaavoitukseen, ympäristön viihtyisyyteen tai palvelujen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Penkkikahvilassa ihmiset kohtaavat toisiaan, viipyvät hetken tai jäävät pidemmäksi aikaa. Päiväkahvit saattaa juoda jonkun sellaisen kanssa, jota ei muuten tapaisi. Penkkikahvilan tavoitteena on lisätä vuoropuhelua sekä tuoda erilaisia ajatuksia ja näkökulmia esille ja yhteiseen keskusteluun. Parhaimmillaan ajatuksista tulee yhteisiä ja niiden eteen ollaan valmiita tekemään tekoja yhteiseksi hyväksi.

Kuntalaisia on kohdattu ja kuunneltu muun muassa markkinoilla, huoltoasemalla, kauppakeskuksessa, kirjastossa, palvelutalossa ja työpaikkaruokalassa. Keskusteluihin on tultu suoraan omasta arjesta – osa kiinnittää huomiota leikkipaikkoihin ja koulutien turvallisuuteen, toiset taas toimiviin terveyspalveluihin ja erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin ja osa tuo esille työllisyystilanteen ja asunnot.

Toiset tulevat mukaan ihan varta vasten, toiset taas sattuvat paikalle sattumalta. Missään vaiheessa ei ole kiireen tuntua. Ihmiset arvostavat sitä, että viranomaiset ja poliittiset päättäjät ovat paikalla kuuntelemassa juuri heitä. Ihmisillä on myös paljon asiaa. Joku on miettinyt sanottavansa valmiiksi ja joku innostuu siinä hetkessä kertomaan, mitä ajattelee. Ilmapiiri on konstailematon ja salliva – asioista ollaan montaa mieltä, toisen mielipiteitä kuunnellaan ja kahvit juodaan hyväntuulisen porinan säestyksellä.

Lue lisää penkkikahvilasta: https://msl.fi/osallisuus/menetelmat/

 

Lähtekää kokeilemaan kanssamme uusia keinoja osallistamiseen!

Jos kiinnostus heräsi, ottakaa yhteyttä:

Virpi Harilahti-Juola, Maaseudun Sivistysliitto, virpi.harilahti-juola@msl.fi, p. 040 67 81 968

Tuuli Tarukannel, Hallintoakatemia, tuuli.tarukannel@hallintoakatemia.fi, p. 045 612 5664

 

Hallintoakatemia kouluttaa ja konsultoi julkisen hallinnon toimijoita, erityisesti kuntia. Hallintoakatemia haluaa edistää parempaa hallintoa ja avointa, osallistavaa ja positiivista toimintakulttuuria.

Tuuli Tarukannel, Hallintoakatemian perustaja ja kouluttaja kiertää Suomen kuntia puhumassa päätöksenteosta ja hallinnosta. Hallinto parantuu joka päivä pienillä teoilla, joista osallisuuden ja avoimuuden lisääminen on hyvä esimerkki.

Maaseudun Sivistysliitto on valtakunnallinen yhteisökehittäjä, jonka erityistä osaamista on kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen ja ihmisten osallisuuden ja oman aktiivisuuden tukeminen oman lähiyhteisönsä kehittämisessä ja elinvoimaisuuden lisäämisessä.

Virpi Harilahti-Juola, kehittämispäällikkö vastaa Maaseudun Sivistysliitossa kuntakumppanuuden ja osallisuusteeman kehittämisestä valtakunnallisesti. Tätä tehdään tuomalla kuntalaiset ja paikalliset yhteisöt mukaan kuntien strategiatyöhön ja palvelujen kehittämiseen.