Ajankohtaista

Tuleva tehdään yhdessä

Henkilöstön terveisiä kunnan strategiatyöhön. Kuva: MSL, Kaisa Kervinen

Olemme olleet mukana Limingan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyössä, missä on otettu koko henkilöstö mukaan palvelujen kehittämiseen.

Lähdimme liikkeelle sekä omien että muiden toimijoiden vahvuuksien ja kehittämisen paikkojen tunnistamisesta. Sen jälkeen mietittiin, miten omia palveluja pitäisi kehittää niin, että ne vastaavat tulevaisuuden kunnan hyvinvointi-, elinvoima- ja sivistystehtäviin. Samaan aikaan valmistui myös kunnan strategia.

Henkilöstön terveisiä kunnan strategiatyöhön. Kuva: MSL, Kaisa Kervinen

Viimeisimmän kehittämispäivän teemaksi valikoituikin tämän strategian ja henkilöstön arjen välinen vuoropuhelu. Haluttiin tuoda strategian kieli ja ihmisten arjen kieli yhteen. Haluttiin myös miettiä sitä, miten strategia näkyy tekijöiden arjessa ja millaisia viestejä työntekijät haluavat tuoda julki ja saada eteenpäin esimiehille ja päättäjille.

Henkilöstön terveisiä kunnan strategiatyöhön. Kuva: MSL, Kaisa Kervinen

Yhteinen vuoropuhelu osoitti selkeästi sen, että toimintaa ohjaava strategia on tärkeää avata ja antaa tilaa erilaisille tulkinnoille. Ensin ajateltiin, että jotkut sanat ja strategiset painopisteet olivat ”itsestäänselviä”, mutta yhteinen keskustelu osoittikin nopeasti, että niin ei ollut. Samat ilmaisut ja sanat ymmärrettiin ja tulkittiin hyvin eri tavoin. Jotta strategiasta siis voi aidosti tulla yhteinen ja kunnan toimintaa samaan suuntaan ohjaava, se on yhteisesti avattava ja sanoitettava.

Henkilöstön terveisiä kunnan strategiatyöhön. Kuva: MSL, Kaisa Kervinen

Miten tästä eteenpäin?

Kehittämisprosessin yhtenä tavoitteena oli se, että kunnan työntekijät tutustuisivat paremmin toinen toisiinsa ja muiden työnkuviin ja yhdessä tekeminen sitä kautta lisääntyisi. Toinen tavoite oli saada henkilöstö mukaan palvelujen kehittämiseen nimenomaan tulevaisuuden ja koko kunnan näkökulmasta. Ensimmäinen tavoite toteutui ja siitä saatu palaute osoitti sen, kuinka tärkeää on luoda myös henkilökohtaisia suhteita eri toimijoiden ja palvelun tuottajien välille. Palautteen perusteella toteutui myös tavoite siitä, että tätä kautta henkilöstö näki itsensä ja oman työyhteisönsä osana isompaa kokonaisuutta. Ymmärrys siitä, mikä vaikutus omalla työllä on johonkin toiseen palveluun tai kuntalaisen kokemaan hyvinvointiin, voi parhaimmillaan antaa kokemuksen osallisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön ja sitä kautta myös koko kunnan kehittämiseen.

Henkilöstön terveisiä kunnan strategiatyöhön. Kuva: MSL, Kaisa Kervinen

Kehittämispäivien antina meillä on käytössä paljon materiaalia, jossa on selkeitä kehittämisen paikkoja ja ehdotuksia konkreettisista teoista. Osa niistä on jo käynnissä ja kunnat ovat niissä mukana monella eri tavalla (esim. digitaalisuus). Osa taas on sellaisia, joihin työyhteisöt voivat tarttua omassa arjessaan ja miettiä, miten ne kannattaa huomioida juuri sen työyksikön ja palvelun näkökulmasta (esim. laatu). Näiden lisäksi vakuutuimme myös yhteisen kehittämisen tarpeellisuudesta. Tarvitaan jatkossakin aikaa ja mahdollisuuksia tuoda kaikkia koskevat, strategian läpileikkaavat teemat yhteiseen keskusteluun ja sektorirajat ylittävään yhdessä tekemiseen (esim. ennaltaehkäisevät palvelut, asukaslähtöisyys, osallisuus ja kansainvälisyys).

Näin yhteisökehittäjän näkökulmasta voimme antaa vilpittömästi kiitosta kunnan kehittämismyönteisyydestä ja rohkeudesta kokeilla uutta ja tehdä kehittämisestä mahdollisimman avointa ja innostavaa. Tämä on myös osoitus siitä, että uskalletaan luottaa ihmisiin, työntekijöihin ja kuntalaisiin, maltetaan kuunnella ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaa lähiympäristöä ja -yhteisöä koskeviin asioihin.

Henkilöstön terveisiä kunnan strategiatyöhön. Kuva: MSL, Kaisa Kervinen

Itselle mielen päälle kehittämispäivistä jäivät ainakin ne ajatukset, mistä hyvinvointi syntyy ja mitä osallisuus ja asiakaslähtöisyys käytännössä tarkoittavat. Ne ovat jo käsitteinä niin moniulotteisia, että niiden avaaminen on tärkeää. On hyvä, jos jatkossa tehdään näkyväksi se, kuinka eri tavoin näitä käsitteitä tulkitaan ja mitä niiden halutaan tarkoittavan ihmisten arjessa. Sitä kautta strategian kieli ja ihmisten arjen kieli alkavat puhua samaa kieltä ja jokainen yksittäinen teko, palvelu ja ihminen ovat osa isompaa kokonaisuutta – tulevaisuuden kuntaa.

Virpi Harilahti-Juola, kehittämispäällikkö

#mslfi #osallisuus #kuntastrategia #liminka