Ajankohtaista

Osallisuuden vuosi 2018

Osallisuustyö Maaseudun Sivistysliitossa tarkoittaa erityisesti ihmisten ja paikallisten yhteisöjen kuulemista ja mukaan ottamista uudella tavalla omaa lähiyhteisöään ja -ympäristöään koskevissa asioissa. MSL tekee tätä työtä muun muassa kuntakumppanuuden kautta ja on mukana kehittämässä asukkaiden palveluja yhdessä niiden käyttäjien kanssa, tekemässä maaseutua näkyväksi ja tutuksi uusille kuntalaisille sekä rakentamassa vuoropuhelua eri toimijoiden välille.”Eihän me aatella, että yhdellä hankkeella saadaan kaikki valmiiksi, mutta parhaimmillaan se aiheuttaa sellasen lumipalloefektin ja haastaa meidät kaikki muutkin miettimään asiaa uudestaan ja miettimään, miten tässä (muutoksessa) ollaan mukana.”Osallisuutta ja kumppanuutta rakennetaan tänäkin vuonna eri puolilla Suomea.

Hyvän mielen Posio, työllisyyspalvelujen kehittäminen kumppanuuspöytien, ympäristöluotsauksen ja paikan adoption kautta. Kuva: Virpi Harilahti-Juola

Hyvän mielen Pudasjärvi, maahanmuuttotyön kehittäminen muun muassa kyläilemällä. Kuva: Riitta Johanna Laitinen

Hyvän mielen Pyhäjoki, omaehtoisen nuorisotyön kehittäminen tapahtumien kautta. Kuva: Virpi Harilahti-Juola

Hyvän mielen Tyrnävä, työllisyyspalvelujen kehittäminen muun muassa ympäristöluotsauksen ja tapahtumien kautta. Kuva: Riitta Johanna Laitinen

Kuntalaisia kuullaan ja otetaan mukaan kehittämistyöhön uudenlaisen yhteisöllisyysohjelman kautta Kyyjärvellä, kunnan palveluissa kokeillaan uusia sisältöjä ja niitä kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa Posiolla, Pudasjärvellä, Pyhäjoella ja Tyrnävällä. Tulevaan muutokseen ja tulevaisuuden kunnan tehtäviin valmistaudutaan yhdessä henkilöstön kanssa Limingassa.

Yksi osa osallisuustyötä on maahanmuuton huomioiminen kehittämisessä. Onnistunut maahanmuuttotyö paikallistasolla perustuu hyviin julkisiin palveluihin, mahdollisuuksiin tehdä töitä tai opiskella sekä aktiiviseen ja vastaanottavaan paikallisyhteisöön. MSL tekee yhteisökehittämistä ja töitä vastaanottavan maaseudun puolesta Tunturi-Lapissa sekä uudessa vapaan sivistystyön koulutuskokeilussa Kiteellä.

Näihin kumppanuuskuntiin luodaan mahdollisuuksia kohtaamisiin sekä erilaisia, vetovoimaisia ja yllättäviä kohtaamispaikkoja yhdessä kuntalaisten, viranhaltijoiden, paikallisten järjestöjen ja työnantajien kanssa. Näihin kohtaamisiin innostetaan yhteisökehittämisen menetelmien avulla; työssä käytetään muun muassa kumppanuuspöytiä, paikan adoptiota ja ympäristöluotsausta.

 

Kumppanuuspöydät

Kumppanuuspöydät tarkoittavat säännöllistä yhteistä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Vuoropuhelu perustuu tasaveroisuuteen ja yhteiseen suunnitteluun, tekemiseen ja arviointiin. Asioita ei tuoda pöytiin liian valmiina, vaan pyritään saamaan yhteiseen keskusteluun erilaisia näkökulmia ja tapoja toimia. Kumppanuuspöytien tavoitteena on löytää yhteinen ymmärrys kehittämisen tavoitteista ja sisällöistä sekä varmistaa parhaiden käytänteiden jatkuvuus.

Paikan adoptio

Paikan adoptiolla tarkoitetaan prosessia, jossa tila otetaan väliaikaisesti jonkin ryhmän tai toiminnon haltuun. Toisin kuin valtauskulttuurissa, paikan adoptiossa neuvottelu ja sopiminen omistajan kanssa on oleellinen lähtökohta. Paikan adoptiolle on tunnusomaista ihmisten vahva sitoutuminen ja vastuun ottaminen paikasta tai ympäristöstä, jonka omistajia he eivät ole. Sen sijaan osallistujia motivoi tärkeän tavoitteen edistäminen, omakohtaiset tunnesiteet käyttämättömiksi jääneisiin alueisiin ja paikkoihin sekä yhdessä tekemisen riemu.

Ympäristöluotsaus

Ympäristöluotsaus on Maaseudun Sivistysliiton kehittämä menetelmä, jonka kautta paikalliset ihmiset ottavat vastuuta omasta lähiympäristöstään ja -yhteisöstään ja tekevät tekoja oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnin hyväksi. Ympäristöluotsausta on mahdollista käyttää menetelmänä kuntalaisten ja erityisryhmien kuulemiseen kunnallisessa päätöksenteossa, esimerkiksi kaavoitukseen, ympäristön viihtyisyyteen tai palvelujen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

 

Tämänkaltaisen kumppanuuden edellytyksiä ovat yhteisen tavoitteen löytäminen ja kaikkien osapuolien sitoutuminen yhteisesti sovittuun. Onnistuneen kumppanuuden kautta kunnat paikallisyhteisöinä vahvistuvat ja toiminnan kautta on mahdollista lisätä kuntien elinvoimaisuutta vahvistamalla paikallisia erityispiirteitä ja vahvuuksia. Vahva ja elinvoimainen paikallisyhteisö pystyy myös nykyistä paremmin huolehtimaan yksittäisten kuntalaisten hyvinvoinnista.

 

Paikan adoptio Tyrnävällä, joutomaasta oleskelupuutarha ja tapahtumien näyttämö. Kuva: Riitta Johanna Laitinen

Maaseudun Sivistysliitto on valtakunnallinen yhteisökehittäjä, jonka erityistä osaamista on kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen ja ihmisten osallisuuden ja oman aktiivisuuden tukeminen oman lähiyhteisönsä kehittämisessä ja elinvoimaisuuden lisäämisessä. MSL hakee aktiivisesti erilaisia kumppanuuden muotoja ja tapoja, joiden kautta sillä on mahdollisuus olla mukana tukemassa maaseudulla asuvien ihmisten hyvinvointia ja lisätä ihmisten osallisuutta omassa lähiyhteisössään.

 

#mslfi #osallisuus #kuntakumppanuus #hyvänmielenpaikat #vastaanottavamaaseutu #kyyjärvi #posio #pudasjärvi #pyhäjoki #tyrnävä #kitee #liminka