Maistuvat kyläjuhlat

Tapahtumakoulutus

Facebook -markkinointi

Facebook on yleisin suomalaisten käyttämä somekanava. Se tavoittaa tasaisesti ympäri maan kaikenikäisiä käyttäjiä. Vaikka somekanavia on nykyisin useita ja kaikissa on omat hyvät puolensa, keskity viestinnässä vain niihin kanaviin, joissa kohderyhmäsi on. Näin vältyt turhalta työltä.

Facebook on hyvä kanava viestiä ja myös markkinoida yhdistyksen toimintaa. Jos yhdistykselläsi ei vielä ole Facebook sivuja, suosittelemme lämpimästi sen perustamista. Facebookin oma ohje- ja tukikeskus ohjeistaa mm. sivujen perustamiseen.

Someco.fi on koonnut hyvän muistilistan tapahtuman somemarkkinoinnista. Löydät jutun kokonaisuudessaan täältä.

Sivu vai tapahtuma?

Tapahtumajärjestäjän kannattaa miettiä, perustaako tapahtumalle oma Facebook-sivu vai kannattaako erillisen tapahtumasivun sijaan hyödyntää organisaation nykyistä Facebook-sivua ja luoda sen alle Facebook-tapahtuma. Isompien tapahtumien kannattaa toki luoda oma sivunsa ja sen alle vielä erikseen tapahtuma, johon käyttäjät voivat ilmoittautua ja kutsua kavereitaan, tai josta he voivat merkitä olevansa kiinnostuneita.

Kuka somettaa?

Tapahtuma alkaa suunnittelusta, niin myös tapahtuman sometus. Kerro mitä on suunnitteilla, saatat saada suunnitteluporukkaan mukaan lisää tekijöitä tai uusia ideoita tapahtumallesi. Päivittämällä tapahtumaan liittyvistä asioista muistutat tapahtumasta kiinnostuneita tapahtuman lähestymisestä.  Ennen tapahtumaa täytyy tietenkin myös muistaa varautua tapahtumapäivän toimiin: tarvitaanko suoraa videolähetystä ja kuka vastaa tapahtuman suorasta raportoinnista sosiaalisen median kanavissa. Vastuutus ja roolitus on tärkeä sopia ajoissa.

Vinkki: Ota mallia muualta. Etsi sinua kiinnostava tapahtuma ja paina osallistu tai kiinnostunut. Silloin sinulle tulee näkyviin tapahtuman julkaisut. Sitä kautta voit saada mallia ja uusia ideoita somemarkkinointiin.

Suoraa lähetystä tapahtumahumusta

Suorat lähetykset ovat mahtavia keinoja tunnelmien suoraan välittämiseen. Kaikkiin tapahtumiin ei voida ottaa loputtomasti osallistujia, joten näillä keinoin tapahtumaa voidaan välittää myös niille, jotka eivät ehtineet tai päässeet paikan päälle. Niin suoraa lähetystä tehtäessä kuin livetwiitattaessa kannattaa myös varautua moderoimaan keskustelua ja kommentteja. Myös tapahtuman tunnelmien ikuistaminen eli valo- ja videokuvaaminen on tärkeää, jotta seuraavalla kerralla tapahtumaa järjestettäessä olisi käytettävissä materiaalia tapahtuman ennakkomarkkinoinnissa.

Kun kaikki on ohi.. tai ei sittenkään.

Jälkimarkkinointi tapahtuman jälkeen on se osio, joka valitettavan usein unohdetaan. Kun tapahtuma on vihdoin saatu kunnialla toteutettua, huokaistaan syvään ja unohdetaan, että nyt on tärkeä hetki sitouttaa kävijät, saada tärkeää palautetta ja mm. kehitysehdotuksia tuleviin tapahtumiin. Tapahtuman jälkeen kannattaa kiittää osallistujia, jakaa tapahtumasta valokuvia ja videotallenteita. Esiintyjien esitysmateriaalitkin voidaan ladata esimerkiksi Slideshare-palveluun ja jakaa näin osallistujille.

 

Tärkeää on huomata, ettei sosiaalinen media ole perinteinen viestintäkanava, johon syötetään omia otsikoita/tiedotteita, vaan sosiaalisessa mediassa pärjätäkseen täytyy kyetä kaksisuuntaiseen viestintään; kuunnella asiakkaitaan ja osallistua keskusteluun. Sosiaalisen median voima perustuu keskusteluun, käyttäjien luomaan ja käyttäjille luotuun sisältöön, tiedon jakamiseen. Keskustelun ja yhteisöllisyyden luomisessa piilee myös ne mahdollisuudet. Toiminta Facebookissa ei siis ole vain viestintää ja markkinointia, vaan keskustelua, osallistamista ja asiakaspalvelua! Lähde: Ohjeistus Facebook-sivuihin Oulun InnoMajakka -hankkeen yhteistyökumppaneille.