Ajankohtaista

Ideoita hiiliviisauteen ja kylätyöhön Walesista

”Oman kylän ja kyläläisten mielestä, pienetkin asiat ovat vierailijoille isoja asioita. Pitäisi tuoda rohkeasti esille oman kylän vahvuuksia.” Tämä oli lainaus erään opintomatkalaisemme palautteesta, ja se tiivistää hyvin koko joukomme ajatuksia. Pienissäkin ympyröissä voi innostuksella ja rohkeudella tehdä isoja asioita.

Lokakuun puolivälissä Keski-Suomesta lähti 29 hengen porukka tutustumaan kestävään kehitykseen ja kylätyöhön Walesin vehreisiin maisemiin. Wales on suurimmaksi osaksi maaseutua, joten vertailua Keski-Suomen kanssa on helppo tehdä.

Joukossamme oli kylä- ja järjestötoimijoita, projektityöntekijöitä, opettajia, viranhaltijoita, yrittäjiä ja ympäristöalan ammattilaisia. Matkan aikana näimme monipuolisen kattauksen siitä, miten hiiliviisaus toteutuu Walesissa ja Iso-Britanniassa.

Energiaa ja kierrätystä

Kulttuuri- ja käytäntöerot näkyivät selvimmin esimerkiksi asumisen energiansäästöratkaisuissa: talojen lämpöeristys sekä puulla ja pelletillä lämmittäminen ovat vasta saamassa jalansijaa Brittein saarilla. Suomalaiselle nämä ovat olleet arkea jo vuosikymmeniä. Aurinkopaneeleita sen sijaan näkyi kohtalaisen monen talon katolla. Vaihtoehtoisen teknologian keskuksessa CATissä näimme erilaisia kestävän kehityksen ratkaisuja.

Bryn Elltyd - ekologinen majatalo

”Vaihtoehtoisen teknologian keskus oli mukava kattaus monenlaista asiaa. Vaikka ei ihan kaikesta saatukaan esittelyä niin paikka oli mukava tuttavuus. Hienoa kun on samaan paikkaan koottu monenlaista asiaa uusiutuvista energiamuodoista, rakentamisesta, jätehuollosta, permakulttuurista, jne. Samanlaista paikkaa kaivattaisiin myös Suomeen.”

Vaihtoehtoisen teknologian keskus CAT

Walesissa kierrätysaste on tällä hetkellä 58 %. Korkea lukema on seurausta kovista tavoitteista, jotka paikallinen ympäristöministeri on asettanut. Lajittelua ja kierrätystä on tehostettu mm. julkisilla paikoilla olevilla lajitteluroskiksilla ja tehokkaalla tiedottamisella. Kierrätystavoite on 70 % vuoteen 2025 mennessä.

Paikallisen jätehuoltosysteemin esittely oli hyvä, Suomessakin voisi lähestyä asiaa tavoiteasetannan kautta. Se tuntuu erikoiselta, että jätehuolto on Iso Britannian eri osissa niin eri tavoin hoidettu tai hoitamatta.

Pienessä on suuren alku

Kylätyöstä ja yhteisöllisyydestä kuulimme Hermonin kylän lähipalvelukeskuksessa, Ashton Hayesin hiilineutraalin kylän esittelyssä ja paikallisen Leader-toimija Planedin toimistolla sekä perinteisestä kylästä poikkeavassa kohteessa, Lammaksen ekokylässä. Kylien kanssa tehtävä työ on melko samanlaista Suomessa ja Walesissa, ja ongelmatkin ovat samankaltaisia: kyläsuunnitteluprosessissa miten säilyttää kylien elinvoimaisuus ja tuoda paikalliset vahvuudet esiin.

Lammas-ekokylä hobittitaloineen

Kannustava ja innostava ote, eikä hauskuutta saa unohtaa – näin kuului viesti Ashton Hayesin hiilineutraaliuteen pyrkivästä kylästä. Palkittu ja maailmanmainettakin saanut kylä on onnistunut hiilineutraaliusprojektissaan aivan arkisilla asioilla: asukkaita on kannustettu vaihtamaan ledivalaistukseen, löytämään vaihtoehtoja autoilulle, kasvattamaan itse ruokaansa, lajittelemaan jätteitä ja julkisten tilojen käyttöä on tehostettu ja energiatehokkuutta on parannettu.  Tätä energiansäästötalkoiden mallia on helppo lähteä edistämään myös omissa hankkeissa.

Yhteisöllisyys konkretisoituu Briteissä lähes joka kohteessa suurena vapaaehtoistyön  ja joukkorahoitusprojektien määränä.

Hermonin kylän lähipalvelukeskus teki vaikutuksen kyläläisten sitoutumisella. Paljon vapaaehtoistyötä oli tehty ja tehdään koko ajan kylätalon hyväksi. Ja oma kyläpubi kylätalolla! Myös ”veikkausvoittovarojen” käyttö tässä ja muissa kohteissa oli kiinnostavaa, Suomessa kun niitä harvemmin annetaan investointeihin.

Esimerkki yhteisörahoituksen keräämiseksi kylän pubin pelastukseen herätti ajatuksia, samoin kuin myöhemmin matkan aikana esitellyt vastaavat esimerkit. Fordhallin tilan tarina yksityisomistuksesta yhteisomistukseen oli hieno. Ja myös se miten tilaa oli yhteisön omistuksessa ja toimesta kehitetty. Myymälä, kahvila, koululaisvierailut, community garden, jne. Oli osattu tuotteistaa ihmisten kiinnostus maatilan töihin ja tuotteisiin. Tässäkin jäi vähän mietityttämään, miten moinen ratkaisu toimisi Suomessa, torppaisiko verottaja moisen rahankeruun? Toivottavasti ei! Saisiko tästä aikaan jonkun vastaavan kokeilun Suomeen?

Paljon innostusta herätti myös Transition Café. 65 miljoonan asukkaan Iso-Britannian ensimmäinen hävikkiruokahvila sijaitsee pienessä 2000 asukkaan Fishguardin kylässä Walesin perukoilla, eikä esimerkiksi Lontoossa. Edistykselliset ajattelutavat, kuten hävikkiruuan jalostaminen myyntiin, tähderuokakurssit, yhteisöjääkaappi ja vapaaehtoistyön hyödyntäminen inspiroivat joukkoamme myös suunnittelemaan omia hävikkiruokaprojektejaan.

Transition Cafe sai alkunsa yhteisön halusta vaikuttaa ruokahävikkiin.

Englantilainen yhteisöllisyys teki matkalaisiin vaikutuksen ja samanlaista hengennostatusta toivottiin myös omalle kylälle. Pienten, paikallisten toimijoiden innostus ja omien esimerkkien jako sai myös ryhmämme vakuuttumaan siitä, että yhtä lailla meistä jokainen on kykenevä saamaan muutoksia aikaan ja toimimaan innostajana omassa yhteisössään. Rohkeasti eteenpäin!

Lippu korkealle!

Teksti: Niina Vuori, projektikoordinaattori, 5E kylät – vähähiiliset yhteisöt, Keski-Suomi
Kursiivitekstit: Reeta Rönkkö, kyläkehittäjä, Kohti vähähiilisiä kyliä, Itä-Suomi

Lue lisää opintomatkasta blogista >>