Ajankohtaista

Ekoelämä, biokaasu ja käytännön kyläesimerkit inspiroivat Hiiliviisaat kylät -seminaarissa

Hiiliviisaat kylät -seminaari kokosi Saarijärvelle hankevetäjiä, kylätoimijoita ja ympäristön hyvinvoinnista kiinnostuneita helmikuun alkupäivinä. Kaikenkattavaksi teemaksi nousi paikallisten resurssien parempi hyödyntäminen.

Seminaarin käytännönläheiset puheenvuorot saivat kuulijoilta kiitosta herättivät sekä paljon ajatuksia ja keskustelua. Biokaasupioneeri Erkki Kalmari kertoi, miten esimerkiksi puolella Keski-Suomen peltojen olkibiomassasta voisi kattaa n. 16 000 auton tai 10 000 öljylämmitteisen talon energiantarpeen. Osittain samoja aiheita käsitteli myös MTK Keski-Suomen Pertti Ruuska, joka kertoi, että biomassojen käyttö uusi kasvua ja sitoo myös hiiltä. Permakulttuurin periaattena on hyödyntää luonnon paikallisia resursseja, kuten sadevettä, auringonvaloa ja maastonmuotoa ja valjastaa ne tukemaan toisiaan. Permakulttuuria voi toteuttaa niin parvekeympäristössä kuin vaikka maatila- ja kyläyhteisöissäkin, kertoi Maaseudun Sivistysliiton Mari Korhonen.

Pitkän linjan ekoeläjä Marketta Horn puolestaan antoi esimerkkejä omista arjen valinnoistaan: hän asuu ikimetsän keskellä, vesi tulee omasta lähteestä, liikkuminen tapahtuu julkisilla liikennevälineillä tai liftaamalla, sähköä kuluu n. 9 euron edestä kuukaudessa ja omavaraistalouden ravinto koostuu pitkälti luonnon antimista.
Kyläesimerkkejä saatiin kahdesta kohteesta. Saarijärven Koskenkylä-Lehtolassa eli Onnenlaaksossa kyläläiset ovat aktiivisesti kohentaneet mm. venekoppelin ympäristöineen kokoontumispaikaksi sekä kunnostaneet vesistöjä ja kosteikkoja, missä eläimistö ja kasvisto ovat nousseet uuteen kukoistukseen. Pohjois-Iin toimissa kohti hiilineutraalia kylää puolestaan on yhdistetty mm. maisemanhoito ja energiapuun korjuu sekä aktivoitu ja neuvottu asukkaita uusiutuvan energian käyttöön. Suomen Ympäristökeskuksen Itä-Suomen kylissä toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan jäteasiat, maiseman- ja ympäristönhoito sekä ruoka ovat hiiliviisauden kannalta helpoimpia teemoja, joihin kylät myös kokevat voivansa tarttua, kertoi tutkija Tanja Myllyviita. Kylän omasta jätehuollon järjestämisestä saatiinkin kuulla käytännön esimerkki Pohjois-Karjalan Herajärven kylältä.
Hiiliviisaiden esimerkkien lisäksi seminaarissa kuultiin Petri Rinteen esitys Suomen kylätoiminnan uusista tuulista sekä Tarvaalan biotalouskampuksen kehittymissuunnitelmia johtaja Pekka Äänismaan kertomana. Hiiliviisaiden hankkeiden toimintaympäristöä ja sidosryhmiä pohdittiin lisäksi työpajoissa.

Löydät seminaarin esitysmateriaalit verkkokansiosta >>

Torstaipäivän 2.2.2017 luennot myös nauhoitettiin, ja tallenteeseen pääset seuraavasta linkistä https://connect.funet.fi/p4lw4wjityw

Tallenteen latautuminen kestää jonkin aikaa. Koneella pitää olla asennettuna Flash Player-laajennus.  Mikäli ääniei kuulu automaattisesti, klikkaa manuaalisesti jotain kohtaa tallenteen Play-palkista ja sitten takaisin alkuun. Suosittelemme käyttämään myös kuulokkeita, niin äänestä saa paremmin selvää.

Teemat ja puhujat

Ke 1.2.

Uudistuva kylätoiminta
Petri Rinne, puheenjohtaja, Suomen Kylätoiminta ry

Kohti hiiliviisaita kyliä!
Reeta Rönkkö, kyläkehittäjä, Maaseudun Sivistysliitto

Biotalouskampuksen esittely
Pekka Äänismaa, johtaja, JAMK biotalousinstituutti

To 2.2. (myös tallenteena)

Biokaasupioneerin mietteitä
Erkki Kalmari, toimitusjohtaja, Metener Oy

Kyläyhdistys jätehuollon organisoijana (video)
Eeva Räty, Herajärven kyläyhdistys, Joensuun Tuupovaara

Omavaraiselämää
Marketta Horn, ekoeläjä, valtiotieteen tohtori

Koppelilta kosteikkoon – palkittu vuoden 2016 maisematekojen ketju Onnenlaaksossa
Hanna Kaihlajärvi, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kotitaloudet ja kylä: kyläkyselyllä tietoa hiiliviisaan kylän kehittämiseksi
Tanja Myllyviita, tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE

Kohti HINKU-kylää Pohjois-Iitä!
Anita Sievänen, puheenjohtaja, Pohjois-Iin kyläyhdistys ry

Permakulttuuri – kuinka ihmisympäristöt voisivat toimia kuin ekosysteemit?
Mari Korhonen, projektikoordinaattori, Maaseudun Sivistysliitto

Kuinka maatilayrittäjät ja MTK voivat edistää vähähiilisyyttä kylätasolla?
Pertti Ruuska, järjestöagronomi, MTK Keski-Suomi