Yleisölle

Tulokset ja tuomariston lausunto

Metsän kansaa – Karhunveiston MM-kisa Ilomantsissa 24.–25.8.2017
Tuomariston kokous 25.8.2016 klo 19.30 Katri Vala kulttuurikeskuksessa

Torstaina ja perjantaina 24.–25.8.2017 Ilomantsissa käytyyn karhunveiston maailmanmestaruuskilpailuun Metsän kansaa osallistui 26 veistäjää viidestä maasta. Suomen lisäksi kilpailijoita oli Virosta, Venäjältä, Kanadasta ja Mongoliasta. Tuomaristoon kuuluivat puheenjohtajana Ilomantsin kunnan sivistysjohtaja Marjut Ahokas ja jäseninä dosentti Kaija Majoinen, perinteentutkija Gyöngyi Mátray, Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Sami Karhu, markkinoinnin asiantuntija Seppo T. Turunen Stora Ensosta sekä Maaseudun Sivistysliiton kulttuurijohtaja Helka Ketonen.  Tuomariston sihteerinä toimi kulttuurituottaja Raija Kallioinen Maaseudun Sivistysliitosta.

TUOMARISTON YLEISLAUSUNTO

Karhunveiston maailmanmestaruuskilpailun 2017 teemana oli Metsän kansaa. Taiteelliselle vapaudelle tilaa antava teema oli osattu ottaa vastaan avoimesti ja luovasti. Kun viimevuotinen tuomaristomme rohkaisi veistäjiä jatkossa uudenlaisiin ja entistä rohkeampiin temaattisiin tulkintoihin, viesti oli mennyt hyvin perille. Monissa veistoksissa oli symboliikkaa ja tulkinnan moniulotteisuutta. Ne herättivät kiinnostusta ja keskustelua, eikä niitä voinut sivuuttaa kevyellä toteamuksella. Tätä osoittaa sekin, että tuomariston loppukatselmukseen suunniteltu aika ylittyi lähes tunnilla.

Myös kilpailun järjestäjät olivat ottaneet opiksi veistäjien antamasta palautteesta. Pitkän kisan kesto oli pidennetty kaksipäiväiseksi, ja näin kilpailijat ennättivät rauhassa toteuttaa veistosideansa ja myös niiden loppusilauksen. Ongelmia ajankäytön kanssa ei näyttänyt tulleen juuri kenelläkään.

Edellinen karhunveiston MM-kisa toteutettiin vuonna 2014. Kolmessa vuodessa on menty paljon eteenpäin. Kilpailutöiden yleisilmeessä näkyy kansainvälisen yhteistyön vaikutus. Perinteet, mytologiat ja hallinnassa olevat tutut tekniikat elävät onneksi edelleen, mutta kun viime vuosina veistäjien kansainväliset yhteydet ovat vahvistuneet, on myös saatu uudenlaisia vaikutteita ja tulkinnat ovat rikastuneet. Erityisesti pohjoisamerikkalaisen veistotradition vaikutukset näkyvät mm. intiaani- ja kotka-aiheina.

Tuomaristo näki kilpailutöissä korkeatasoista ajattelua ja oivaltavaa symboliikkaa, joka osittain vaati vastaanottajalta syvääkin kulttuurituntemusta ja herätti katsojien kesken mielenkiintoista keskustelua. Veistäjien tekninen suoritus on osaavaa. Toteutus on kypsää, ja syntyneet teokset ovat elämäniloisia ja elämänmakuisia. Persoonalliset erot ja veistäjien oma käsiala erottautuvat.

Kilpailutöissä karhu on kuvattu monin tavoin: petona, emona, kuninkaana, luontona, suojelijana tai sadunomaisena hahmona.

Metsän kansaa on tuotu rikkaasti ja monipuolisesti veistoksiin. Aiheissa esiintyvät suositun kotkan ja pöllön lisäksi mm. susi, majava, ilves, kettu, oravat, erilaiset linnut ja metsäkansaan myös kuuluva ihminen. Suomalaisista veistäjistä voi todeta, että he tuntevat oman eläimistömme loistavasti ja pystyvät kuvaamaan niitä erittäin hyvin.

Metsän hengetkin ovat mukana aiheistossa shamanistisina, siunaavina, suojelevina, hallitsevina ja leikillisinäkin.

Päätökset palkintosijoista ja erityisistä huomioista ovat tuomariston mieltymyksiin ja pisteytyksiin perustuvia. Yleisö on ollut tavattoman aktiivista ja vahvoja mielipiteitä on kuultu pitkin päiviä. Kaikilla veistoksilla kuulostaa olevan vankkumattomat kannattajansa, ja hyvä niin, sillä kaikilla teoksilla on vahvoja ansioita. Tuomariston valinnat ovat seuraavat.

PÄÄTÖKSET SIJOITUKSISTA

  1. SIJA
    Lkhagvadorj Dorjsuren
    Stolen Cow (Varastettu lehmä)

    1.500 euroaTaiteellisesti korkeatasoinen, plastinen ja ilmeikäs veistos on moniulotteinen sekä tulkinnaltaan että tekniseltä toteutukseltaan. Hahmot irtautuvat taidokkaasti puusta ja lähtevät ilmavasti melkeinpä lentoon. Monimutkaisen ja dynaamisen veistoksen kokonaisrakenne on hallittu joka suunnasta katsoen. Pinta on käsitelty taltalla niin eläväksi, ettei se tarvitse sipaisuakaan väriä tuovia käsittelyaineita. Veistoksessa karhu on kuvattu pedoksi ja saalistajaksi, joka ottaa ahnaasti sen minkä tahtoo. Kansanperinteessä raja karhun ja ihmisen välillä on häilyvä, ja olemme kuin ”samasta puusta”. Onko petokarhu samalla kuva aikamme hengen aggressiivisesta puolesta ja meistä ihmisistä?
  1. SIJA
    Markku Tuominen, Nurmijärvi
    Metsän kansaa

    700 euroaVeistoksessa pölli on halkaistu pystysuuntaan. Vierekkäin sijoitetut, reliefiksi veistetyt puoliskot ovat kuin kurkistuskirja, joka kertoo metsän tarinaa: syntyy melkeinpä odotus, että eläimet alkavat jutella keskenään. Tekniikka on reliefimäinen, mutta siihen on saatu onnistunut syvyysulottuvuus. Puiden hahmot ovat hienostuneen viitteelliset ja alaosan pullukat majavat aivan kuin eläviä. Veistoksen idea on erinomainen ja omintakeinen. Se tuo aivan uusia tuulia perinteiseen puunveistoon.
  1. SIJA
    Timo Nevalainen, Pyhäjärvi
    Kuninkaan valtakunta

    400 euroaSuomen luonnon päivänä on ilo myöntää palkinto teokselle, jossa Metsän kansaa -teema ilmentyy rikkaasti ja monipuolisesti. Toteemimainen teos on veistetty taidokkaasti. Sen pinta täyttyy joka puolelta suomalaisen metsäluonnon eläimillä. Veistoksesta löytyy karhun lisäksi ainakin ilves, kettu, metso ja teeri, ja uroshirvi nostaa sarvensa metsän kuninkaan ylle sen kruunuksi. Puumateriaali on käytetty taidokkaasti kauttaaltaan hyväksi ja veistoksessa riittää katsottavaa joka suunnasta.


Kunniamaininnat

Tanel Pirk, Viro
Kaksi sutta

Veistoksessa on monimutkainen rakenne, joka on toteutettu taitavasti ja hallitusti. On uskomattoman tuntuista, että se on veistetty yhdestä pöllistä. Susi on osa metsän kansaa. Puunveistäjien aiheena se on harvinaisempi, mutta keskustelujen aiheena sitäkin ajankohtaisempi. Susien hahmot ovat elävät ja ilmentävät luonnon alkuvoimaa, samoin veistoksen alaosan kivikko on onnistuneesti toteutettu. Tämä on veistos, joka täytyy nähdä jokaisesta suunnasta. On jännittävää odottaa, miltä teos tulee näyttämään, kun se ajan myötä harmaantuu.

Jevgeni Nevelsky, Viro
Emokarhu ja poikanen

Perinteikäs, klassinen ja lämminhenkinen veistos on tehty hyvällä tekniikalla. Teos on veistoksellinen: karhulla on luonteva profiili ja vaikuttava asento, ja se on elävästi onnistunut myös takaa päin. Pinta on karhea pörröturkki, ja pinnan suojauskäsittely on viety juuri oikeaan asteeseen. Karhu ei näyttäydy tässä veistoksessa petona vaan huolehtivana emona ja suojelijana. Ilmeet on toteutettu erityisen onnistuneesti: emokarhu on mietteliäs ja vähän huolestunutkin, poikanen puolestaan on viaton ja herkkä.

Maaseudun Sivistysliiton erityismaininnat

Suomi 100 -juhlavuoden hengessä tuomaristo myöntää kaksi erityismainintaa, joilla haluamme kunnioittaa jatkuvuuden ajatusta, uusien taitojen oppimista ja niiden pitkäjänteistä kehittämistä. Toisen erityismaininnan saa ikämiessarjaan kuuluva konkari ja toisen saa ensi kertaa kisoihin osallistuja. Kumpikin heistä veistää antaumuksella ja intohimolla. He saavat veistämisestä voimaa omaan elämäänsä ja tuottavat iloa kanssaihmisilleen. Molemmat heistä ovat myös olleet esillä Maaseudun Sivistysliiton toteuttamissa ITE-taiteen kartoituksissa, toinen Pohjois-Karjalassa, toinen Etelä-Savossa. Erityismaininnan saajat ovat:

Teuvo Tuukki, Ilomantsi
Metsän kuninkaan suoja
on sympaattinen teos, jossa karhun kasvojen kolmiulotteisuus sekä työn pintakäsittely ovat onnistuneet hyvin. Karhun ylle kaartuva suoja muistuttaa meitä ensimmäisen kisapäivän vesisateesta, ja siitä, miten sisukkaat kilpaveistäjät eivät antaneet vedentulon haitata ponnistelujaan. Tänä vuonna vietämme Koko Suomi kiittää -juhlia eri puolilla maata osoittaen kiitollisuuttamme hyvinvointia rakentaneelle ikäihmisten sukupolvelle. Teuvo Tuukki kuuluu tähän rakentajasukupolveen ja ansaitsee tunnustuksen elämäntyöstään.

Asko Vihavainen, Savonlinna
Korven kuningas
on monitulkintainen veistos, symbolinen teos metsän henkien herruudesta. Hahmo on samalla kertaa karhu ja ihminen. Kumpi niistä antaa ja kumpi ottaa vallan? Syntyykö aito herruus niiden yhteenkuuluvuuden ymmärryksestä? Vai onko hahmo shamaani, joka karhun hahmossa ottaa valta-asemansa sosiaalisessa yhteisössä ja saa itseään pienemmät ihmiset palvelemaan tahtoaan? Ajatuksia ja kysymyksiä herättävä veistos on tehty omaperäisellä ronskin kaunistelemattomalla otteella, jota kansainvälisessä taidemaailmassa kuvattaisiin sanoilla ”raw art”, raaka taide. Maaseudun Sivistysliitto on myös valinnut tämän teoksen ITE-taidekokoelmaansa.

Ilomantsin kunnan erityismaininta

Virge Treiman, Viro
Ruoki minua roskalla
on erityisellä tavalla toteutettu karhuveistos, joka toimii roskalaatikkona. Ajankohtaisella tavalla se ottaa kantaa siihen, että meillä jokaisella on vastuumme ympäristön hoitamisesta. Teos nostaa mukavalla tavalla esiin ajatuksen siitä, että käyttöesineetkin voivat olla uniikkia taidetta. Ilomantsin kunta sijoittaa tämän teoksen päiväkodin yhteyteen. Kun lapsia halutaan pienestä pitäen kasvattaa ”älä roskaa luontoa” -asenteeseen, tämä hauska karhunhahmoinen roskis toimii siihen kannustajana.


YLEISÖÄÄNESTYKSEN TULOS

Tuomariston lisäksi Karhufestivaalien yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan. Ylivoimaisin äänin voiton vei loistavasti toteutettu eläinaiheinen veistos, ylöjärveläisen Juha Käkelän teos Kauriin kääntöpiiri.


PIKAVEISTOKISAN TULOKSET

Lauantaina 26.8.2017 järjestetyn karhunveiston MM-pikakisan tulokset:

  1. Timo Nevalainen
  2. Silver Treiman
  3. Lkhagvadorj Dorjsuren

KILPAILUN LEHDISTÖTIEDOTE

Lue kilpailun tiedote täältä.