Kirjasto

Ympäristösivistys

Ympäristösivistyksen teeman käynnissä olevat hankkeet tarjoavat runsaasti taiteellisia ja taidekasvatuksellisia välineitä. Keskusteluita, seminaareja ja ympäristöluotsikoulutusta järjestetään eri puolilla Suomea. Toiminnalla on pitkät juuret, sillä ympäristökulttuurilla on ollut Maaseudun Sivistysliiton työssä vahva asema vuosikymmenten ajan.

Ympäristösivistys-teeman alla toteutetut hankkeet ja toimenpiteet ovat tukeneet paikallisidentiteetin vahvistumista ja sen erilaisia ilmenemismuotoja ja rakenteita niin kylissä ja kaupungeissa kuin luonnonympäristöissäkin.

Vahvat elämykset ja yhdessä suunnittelu ovat yhdistyneet konkreettisiin tekoihin luonnon ja rakennetun ympäristön tasapainoisen rinnakkaiselon saavuttamiseksi. Tavoitteen on ollut herkistää ihmisten ymmärrystä lähiympäristön muutoksia kohtaan ja pohtia niitä arvoja ja motiiveja, joiden mukaan sekä yksilö että yhteisö toimivat omassa kulttuuriympäristössään.

Ympäristösivistyksellisen arvopohja otettiin vuonna 2014 Maaseudun Sivistysliiton eri toimintamuotoja yhdistäväksi ja kantavaksi teemaksi, joka tulee esiin järjestömme kaikessa toiminnassa: kansalaistoiminnan taitojen valmennuksessa, toimenpiteissä, joissa on kehitetty luontoyrittäjyyttä ja kulttuurien uudenlaisia kohtaamisia sekä kulttuuri- ja taidetoiminnassa. Ympäristösivistystä on toteutettu seuraavien  pääteemojen ja vaiheiden kautta:

Paikan tuntu – paikan identiteetti,  2013-2016
CityTorppari-toiminta, vuodesta 2015
Lupa käyttää luontoa, 2011–2013
POUKAMA – pohjoisen kalastuskulttuurien uudet mahdollisuudet, 2011–2014
Pilottihanke Tunne maisema, 2011
Ympäristöestetiikan konferenssit, 1994–2012

 


 

Paikan tuntu – paikan identiteetti

Ympäristösivistyksen pääteema 2014–2016

Paikan tuntu – paikan identiteetti on ollut kulttuuri- ja taidetuotantojen teemana vuodesta 2014 alkaen. Hanke jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka. Taiteelliset, taidekasvatukselliset ja elämykselliset löytöretket kaupunkiluontoon ja asuttuun ympäristöön sekä unohduksiin jääneiden paikkojen herättäminen henkiin ovat olleet näkyvästi esillä.  Tutustu tarkemmin Paikan tuntu -ympäristötaiteen tuotantoihin Grey Cube galleriat ja festivaali, TUNNE+TILA Ympäristötaiteen otsakkeen alta.

Kotisivut: Paikantuntu.fi
Lisätietoa: Helka Ketonen, helka.ketonen@msl.fi


 

CityTorppari, 2015–

Mustikkamaan yleisölle avointa Syötävää Puistoa isännöi ja emännöi perhe Sipilä eli CityTorppari-lapsiperhe Virroilta kesällä 2015. He majoittuivat puiston keskellä olevaan isoisän vanhaan torppaan heinäkuun ajaksi. Torpparit pääsivät nauttimaan kesäisestä Helsingistä, tutustumaan uudenlaiseen yhteisölliseen kaupunkiviljelyyn sekä jakamaan omaa arkeaan ja osaamistaan kaupunkilaisten keskuuteen.

CityTorppari oli uusi osahanke, joka kehitettiin Paikan tuntu -tiimin keskuudessa keväällä 2015. Toiminnan tavoitteena oli lähentää maaseutua ja kaupunkia toisiinsa, vierailevan torpparin avulla– vaalien jälkeisen kuplan puhkaisemiseksi.

Mitä tapahtui? Syntyy ystävyyttä ja vuorovaikutusta, uudenlaisia kohtaamisia kaupunkilaisten ja maaseudun asukkaiden kesken. Yhteisöllisen kaupunkipuutarhan viljelijät saivat lisäoppia ja apua viljelmiinsä, vaihdettiin reseptejä ja ajatuksia. CityTorpparin elämä avautui myös laajemmalle vuorovaikutukselle aktiivisen somettamisen välityksellä. CityTorppari-perhe tutustui myös Helsinkiin ja levitti somen kautta myönteisiä kesäkuulumisiaan sekä PT-blogin että oman bloginsa ja Facebook-sivujen välityksellä.

Pataporisee-blogin resepteissä perheen äiti, Annaleena, käytti Syötävän Puiston satoa – kannattaa kurkistaa sinnekin mikäli uudet kokkaus-ideat kiinnostavat. Myös media innostui aiheesta mukavasti, ja perheestä tehtiin haastatteluja niin radioon kuin lehtiin.

Yksi torppari-jakson kohokohdista oli kohtaamiset asukkaitten ja Syötävän Puiston vierailijoiden sekä talkoolaisten kanssa. Väkeä tuli ajoittain runsaastikin tutustumaan tähän yhteisölliseen pihapiiriin ja kaupunkiviljelytoimintaan – monia mielenkiintoisia keskustelua syntyi kasvimaan äärellä. Satunnaiset vierailijat ja varta vasten talkoisiin tulleet kaupunkilaiset olivat erittäin innoissaan CityTorppari-ideasta ja koko torppa herätti suurta kiinnostusta. Jatkoa suunnitellaan. Lue lisää täältä.

Kesän 2015 CityTorppari kirjoitti kokemuksia omaan blogiin: pataporisee.blogspot.fi

Lisätietoa: Helka Ketonen, helka.ketonen@msl.fi


 

Lupa käyttää luontoa

Ympäristösivistyksen pääteema 20112013

Miten luontoa saa ja pitää käyttää? Miten sitä käytetään sivistyneesti? Mitä ovat ympäristövastuulliset jokamiehenoikeudet tässä ajassa? Mitä ”jokamiehenvastuu” voisi tarkoittaa? Kuinka lähestyä jokamiehenoikeuksia nykytaiteen keinoin?

Ympäristösivistyksen pääteemana 2011–2013 oli ihmisen omakohtainen luontosuhde.  Lupa käyttää luontoa -motto rohkaisi nauttimaan luonnosta, mutta samalla haastoi kohtuullisuuteen ja vastuullisuuteen luonnon käyttämisessä.

Kokonaisuuteen kuului näyttelyitä ja tapahtumia, joissa muun muassa tehtiin kalannahasta moderneja muotoilutuotteita ja perustettiin kaikille avoin syötävä puisto Mustikkamaalle Helsinkiin.

Kotisivut
Lisätietoa: Raija Kallioinen, raija.kallioinen(at)msl.fi
Avainsanat: ympäristösivistys, jokamiehen oikeudet, kulttuuri ja taide, vaikuttaminen


 

POUKAMA – pohjoisen kalastuskulttuurien uuden mahdollisuudet (2011–2014)

POUKAMA – pohjoisen kalastuskulttuurin uudet mahdollisuudet oli kalastuskulttuurin ja muotoilun edistämishanke, jonka MSL toteutti vuosina 2011‒2014. Poukamassa yhteys luontoon ja perinteeseen synnytti uusia ajatuksia, näkemyksiä, suunnitelmia ja tekoja.

 

Hanke koostui neljästä osakokonaisuudesta: Perinne-Poukama kartoitti pohjoisen rannikkoseudun, jokien ja sisävesialueiden katoavaa kalastuskulttuuriperintöä. Muotoilu-Poukama siirsi kalannahan parkitsemis- ja ompelutaitoa käsityöläisille. Muotoilukilpailussa löydettiin uudenlaisia tuotteita, jotka kumpusivat kalastuskulttuuriperinteestä. Iso-Siika -festivaali oli viikon mittainen ympäritötaide- ja kylätapahtumien sarja Tornionjoella. Poukama-näyttelyitä ja videokokumenttia esiteltiin Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. MSL toteutti hankkeen yhdessä pääyhteistyökumppaneittensa kanssa, joita olivat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, JEDU/Kalajoen ammattiopisto sekä Pro Siika ry. Poukama oli osa EU:n rahoittamaa Manner-Suomen maaseudun Kehittämisohjelmaa 2007-2013.

Voit tutustua Poukama-hankkeen aikana tuotettuihin kirjoihin ja dokumenttivideoon, jotka löydät kirjastostamme:

Poukama-hankkeen julkaisut ja videot

Poukama – uutta luovaa kalastuskulttuuri, toimittaja Ilmari Leppihalme, 2014 (painettu kirja ja e-kirja)
Iso siika, toimittaja Lauri Oino, 2014 (painettu kirja)
Iso siika, dokumenttielokuva, 28”

Poukama-hankkeen kotisivuille pääset täältä.
Lisätietoa: Helka Ketonen, helka.ketonen(at)msl.fi
Avainsanat: ympäristösivistys, kalannahka, kalastuskulttuuri, muotoilu


 

Tunne maisema -pilottihanke, 2010–2011

Maaseudun Sivistysliiton ympäristösivistyksen teema käynnistyi vuonna 2011 Tunne maisema -pilottihankkeella, jossa ympäristösivistys-käsitettä ja siihen liittyvää arvoulottuvuutta – eettisyys, ekologisuus, esteettisyys ja emotionaalisuus – avattiin yleisellä tasolla. Pilotointivaihetta tukivat Koneen Säätiö ja Keskitien tukisäätiö.

Pilottihankkeen näkyvin toimenpide oli Jyväskylän taidemuseossa 2011 järjestetty Tunne maisema -näyttely ja siihen liittynyt Tunne maisema -kirja. Lisäksi toteutettiin Tunne maisema -verkkojulkaisu, johon sisältyi eri oppiaineisiin soveltunutta ympäristökasvatuksellista materiaalia ja oppimistehtäviä. Näyttelyn yhteydessä oli lapsille ja nuorille järjestettyjä ympäristökasvatuksellisia tapahtumia. Yhdessä MSL:n, Jyväskylän taidemuseon ja Jyväsylän yliopiston kesken toteutettiin Tunne maisema -seminaari, jossa ympäristö- ja maisematutkijat sekä taitelijat toivat esille erilaisia näkökulmia havainnoida, kokea ja aistia elinympäristöjä ja maisemia. Pyöreän pöydän seminaarissa ideoitiin jatkovaiheita, joista sai alkunsa monivuotinen Paikan tuntu – paikan identiteetti -hankekokonaisuus.


 

Ympäristöestetiikan konferenssit (1994–2009)

Kansainväliset ympäristöestetiikan konferenssit 1994-2009 käsittelivät maiseman eri elementtejä – metsä, suo, vesiluonto, pelto sekä kivi ja kallio. Voit tutustua konferenssiaineistoihin 7-osaisen kirjasarjan avulla,  jonka esittelyn löydät kirjastostamme.

Taivaan ja avaruuden estetiikka
Kiven ja kallion estetiikka
Pellon estetiikka
Veden estetiikka
Suon estetiikka
Metsän estetiikka
Kohtaamispaikkana maisema

Lisätietoa: Raija Kallioinen, raija.kallioinen(at)msl.fi
Avainsanat: ympäristösivistys, ympäristöestetiikka