{"id":6966,"date":"2020-04-27T11:33:00","date_gmt":"2020-04-27T08:33:00","guid":{"rendered":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/?p=6966"},"modified":"2021-04-28T23:58:11","modified_gmt":"2021-04-28T20:58:11","slug":"lipasnaisen-varien-jaljilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/lipasnaisen-varien-jaljilla\/","title":{"rendered":"Lipasnaisen v\u00e4rien j\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Lipasnaisen v\u00e4rien j\u00e4ljill\u00e4<\/h1>
27.4.2020<\/span><\/div>
Blogit<\/div><\/div>
Teksti: Raija Kallioinen<\/strong><\/a><\/h5>\n\n\n\n

Parikkalan Patsaspuisto, Veijo Rönkkösen elämäntyö, on Suomen tunnetuin ITE-taiteen ympäristö.<\/p>\n\n\n\n

ITE-taiteen juhlavuonna 2020, pääsiäisen tienoilla, puistossa mellasti ilkivallan tekijä. Viisi patsasta sai köniinsä ja vaurioitui. Kuohuksiinhan siinä jouduimme me puiston ystävät! Mediakin antoi tihutyölle melkoisesti palstatilaa.<\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Vaurioitettu patsas, 2020. Kuva Veli Granö.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

On suuri ilon aihe, miten nopeasti taidekohteen ystävät kokosivat voimansa. Lahjoituksin, sponsoroinnein ja nimikkoveistoksia lunastaen lähdettiin tukemaan särjettyjen teosten korjaamista, valvontalaitteiden hankintaa ja muutoinkin puiston ylläpitoa koronakesän vaikeuksissa.<\/p>\n\n\n\n

Maaseudun Sivistysliitollakin on nyt puistossa nimikkopatsas, keltapukuinen Lipasnainen. Patsaspuisto oli jo vuosina 2011–2014 vastuullamme, kun sen luojan Veijo Rönkkösen<\/strong> (1944–2010) kuoleman jälkeen Leader-hankkeen avulla huolehdimme puistosta.<\/p>\n\n\n\n

Elävä ja muuntuva veistostarha<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Veijo Rönkkösen Patsaspuisto on ainutlaatuinen taideluomus. Yli 500 moni-ilmeistä veistosta muodostaa satumaisen valtakunnan ihmishahmoineen ja eläimineen. Veistosten lomassa kukoistaa paratiisimainen puutarha sadoin erilaisin kasvilajein. Mystinen paikka houkuttelee vuosittain kymmenet tuhannet ihmiset eri puolilta maailmaa nauttimaan lumovoimastaan.<\/p>\n\n\n\n

Osa taidepuiston eläväisyyttä on taiteilijan värimaailma. Betonisten ihmishahmojen vaatetus on maalattu korein värein ja monia veistoksia tehostavat säihkyvät kivet.<\/p>\n\n\n\n

Minkä värinen on Lipasnaisen mekko?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Puistoa kohdanneen tihutyön jälkeen pääsin yhdessä puistopehtooreiden kanssa valitsemaan Maaseudun Sivistysliiton nimikkopatsasta. Valintamme osui keltamekkoiseen, lierihattuiseen Lipasnaiseen.<\/p>\n\n\n\n

Puistopehtoori Atte Pajun<\/strong> ja pitkään puistoa hoitaneen Kimmo Heikkilän<\/strong> kanssa selvittelimme nimikkopatsaan taustoja. Hämmästelin, kun MSL:n tietokannan valokuvassa Lipasnaisella olikin vihreä leninki.<\/p>\n\n\n\n

– Tämän kuten muidenkin veistosten vaatteiden väritys on vaihtunut ilmeisen useasti, sanoo Kimmo Heikkilä. Arkistoistaan hän kaivaa patsaan kokeman jännittävän värikylpyjen tarinan.<\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Lipasnainen rivistössä vuonna 1987… (Kuva Veijo Rönkkösen jäämistöstä.)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
…ja vuonna 1996, mekossa nyt kuviointi. (Kuva Veijo Rönkkösen jäämistöstä.)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Vuoden 2012 elokuussa vihreässä asussa… (Kuva Kimmo Heikkilä.)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
…ja syyskuussa ennallistettuna keltamekoksi. (Kuva Kimmo Heikkilä.)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vanhin, skannattu kuva on ilmeisesti aika pian veistoksen valmistuttua vuodelta 1987. Siinä patsaan yllä on keltainen mekko ja harmaat sukat. Vuodelta 1996 on kuva, jossa haaleankeltainen mekko on saanut siniviiruisen kuvioinnin ja sukat muuttuneet valkoisiksi. Veli Granön arkistoista löytyi kuva vuodelta 2007; siinä mekko on kirkkaan keltainen ja sukat sähkönsiniset. Sitten vaatetus on muuttunut vaisun vihertäväksi, mistä on dokumenttikuva elokuulta 2012 taiteilijan jo kuoltua. Huoltotoimien myötä Patsaspuiston ylläpitohankkeessa osalle patsaista palautettiin alkuperäinen väritys. Tätä todistaa syyskuussa 2012 otettu kuva, jossa patsas on nykyisessä asussaan, keltamekkoisena ja harmaasukkaisena.<\/p>\n\n\n\n

Kimmo Heikkilä heittää ilmoille mielenkiintoisen ajatuksen, voisiko joku paneutua aiheeseen syvemminkin. – Patsaiden värimaailman muutoksissa olisi tutkimista vaikka kuinka.<\/p>\n\n\n\n

Veijo Rönkkönen hankki maalit patsaisiinsa paikallisesta väriliikkeestä. Kimmo Heikkilä sanoo tarinoiden kertovan, että taiteilija oli hyvin tarkka värisävyjen valinnoissaan. – Mutta sellainenkin anekdootti elää, että joskus kun kauppiaalla oli satunnainen erä jämämaaleja, silloin ei värillä ollut väliä, vaan taiteilija löi kaupat lukkoon.<\/p>\n\n\n\n

Lipasnainen kutsuu mukaan auttamaan<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Keltamekkoisella veistoksella on käsissään lipas, jonka taiteilija alun alkaen ajatteli vapaaehtoisten lahjoitusten vastaanottajaksi. Eihän siitä mitään tullut, sillä pitkäkyntiset näpistäjät olivat nopeampia. Symboloikoon Lipasnainen nyt uutta aikaa, kun puistolle voi suunnata tukea helposti verkkomaksuina.<\/p>\n\n\n\n

Puistopehtooreiden rinnalla Patsaspuiston hyväksi toimii Kulttuuriyhdistys Maailmanpylväs, jolla on voimassa varainkeruulupa puiston ylläpitoon. Koronakesä tulee verottamaan ryhmämatkoja, ja sen myötä puistossa kävijöiden putiikkiostot ja vapaaehtoiset maksut jäävät vähiin.<\/p>\n\n\n\n

Nyt on yksityisten ja yhteisöjen tuki erityisen tarpeellista.<\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Veijo Rönkkösen Lipasnainen vuoden 2007 väreissä. Kuva Veli Granö.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n
\n\n

Parikkalan Patsaspuisto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

www.patsaspuisto.net<\/strong><\/a>
Kuutostie 611, 59130 Koitsanlahti
Puistossa voi vierailla kautta vuoden, myös korona-aikana, turvaväleistä huolta pitäen.<\/p>\n\n\n\n

Parikkalan Patsaspuiston ylläpitoa voi tukea lahjoituksin pankkitilille:
Kulttuuriyhdistys Maailmanpylväs ry
FI19 4108 0011 1740 52Viestikenttään merkintä: Lahjoitus.
Keräysluvasta on lisätietoa Parikkalan Patsaspuiston kotisivulla.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n<\/div><\/div>\n\n

<\/div><\/div>\n\n
jaa sosiaalisessa mediassa:<\/span>\n \n
<\/svg><\/div>\n <\/a>\n \n
<\/g><\/clipPath><\/defs><\/svg><\/div>\n <\/a>\n <\/div><\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Raija Kallioinen Parikkalan Patsaspuisto, Veijo Rönkkösen elämäntyö, on Suomen tunnetuin ITE-taiteen ympäristö. ITE-taiteen juhlavuonna 2020, pääsiäisen tienoilla, puistossa mellasti ilkivallan tekijä. Viisi patsasta sai köniinsä ja vaurioitui. Kuohuksiinhan siinä jouduimme me puiston ystävät! Mediakin antoi tihutyölle melkoisesti palstatilaa. On suuri ilon aihe, miten nopeasti taidekohteen ystävät kokosivat voimansa. Lahjoituksin, sponsoroinnein ja nimikkoveistoksia lunastaen lähdettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":6974,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"tags":[],"post_subject":[],"posts_type":[7],"class_list":["post-6966","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","posts_type-blogit"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":6966},"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6966","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6966"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6966\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7356,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6966\/revisions\/7356"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6974"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6966"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6966"},{"taxonomy":"post_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/post_subject?post=6966"},{"taxonomy":"posts_type","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts_type?post=6966"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}