<\/span><\/p>\n\n\n\n Vuonna 1973 Kaarlo Lintunen oli valinnan edessä. Puutavararekan ajo ei enää terveyssyistä onnistunut ja oli valittava uudelleenkoulutuksen tai taiteenteon väliltä. <\/span><\/p>\n\n\n\n ”Minä jäin 1973 määräaikaselle työkyvyttömyys eläkkeelle rekkahommista… pitkee matkoo ajettiin tuonne Kotkaan, Haminaan, Helsinkiin… pisimmät reissut oli Vehmersalmelta Helsinkiin. Niin sitten meni terveys ja olis ollu uuvelleenkoulutus Oulun Merikoskella, kolmevuotinen konepiirtäjäkoulutus. Sitten sai valita jäähä näitä tekemään kottiin tahi lähtiä sinne. Kolome poikaa oli pieninä, niin minä jäin sitten pois”, Lintunen kertaa taiteilijan uransa alkua. <\/span><\/p>\n\n\n\n Kädentaidot hänellä olivat jo hallussa valmiiksi, samoin piirtäminen. Kansakoulussa Lintusta piirtämiseen kannusti opettaja Lyyli Vuorinen. Uutta veistosta aloittaessaan Lintunen piirtääkin luonnollisen kokoisen mallin ennen veistotyöhön ryhtymistä. Anatomiaa hän on oppinut kuvanveistäjä Taru Mäntyseltä.<\/span><\/p>\n\n\n\n Melkein kaikilla Lintusen teoksilla on nimi. Korkeimman kädessä<\/i>, Luopumisen aika<\/i> ja Pohjoinen ulottuvuus<\/i> antavat viitteitä teosten takana olevasta ideasta ja tarinasta. Lintunen tutustuu mielellään kirjallisuuden kautta vaikkapa suomalaiseen mytologiaan ja hankkii tietoa veistoksen pohjaksi. Suomen 2017 juhlavuoden kunniaksi Lintunen on tehnyt kolme teosta, Karhu naapurina<\/i>, Kollaa kesti<\/i> ja 1918<\/i>.<\/span><\/p>\n\n\n\n Lintunen on osallistunut aikoinaan Koljonvirran moottorisahaveiston SM-kisoihin ja kilpaillut myös talttasarjassa. Veistosta tehdessään Lintunen ottaa ensin suurimmat palat pois moottorisahalla ja työstää teosta sen jälkeen taltalla. Lehmus on hänen mielestään paras veistopuu, tosin se on joskus jopa liiankin pehmeää. Lintunen toteaa veistoinnon vain kiihtyvän Iän myötä. Taito on tallella. <\/span><\/p>\n\n\n\n ITE SAIMAALLA. Kaarlo Lintunen on veist\u00e4nyt puuta jo 1970-luvun alkupuolelta saakka. Into veistoty\u00f6h\u00f6n vain lis\u00e4\u00e4ntyy i\u00e4n my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":3772,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"tags":[12,13,14,17,22,28,20,26],"post_subject":[],"posts_type":[7],"class_list":["post-2495","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","tag-etela-savo","tag-ite-saimaalla","tag-ite-kartoitus","tag-ite-taide","tag-kansanluovuus","tag-kierratystaide","tag-nykykansantaide","tag-puunveisto","posts_type-blogit"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2495},"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2495","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2495"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2495\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22825,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2495\/revisions\/22825"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3772"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2495"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2495"},{"taxonomy":"post_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/post_subject?post=2495"},{"taxonomy":"posts_type","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts_type?post=2495"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Lintunen-round.jpg\")
<\/picture><\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Lintunen-Lusto-1024x683.jpg\")
<\/picture>
Lintusen veistosten aiheista löytyy vanhoja lauluja, paikallishistoriaa, Lappi-aiheita ja Kalevalaa. Tilaustyöt ovat usein esimerkiksi lahjaksi annettavia muotokuvia. Tilaustöitä on matkannut sekä Suomeen että Keski-Eurooppaan ja Kanadaan asti. Lintunen pitää parhaana työnään triptyykkiä Metsästyskulttuurin suomalainen mytologia<\/i>. Kolmen muotokuvan sarjassa esiintyvät Tapio, jolla on kädessään Tursaan sydän -valtikka sekä Ahti ja Mielikki, Tapion vaimo. <\/span><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Logorimpsu_Lusto_ITE-puusta_double-1024x120.jpg\")
<\/picture><\/figure>\n\n\n\n