{"id":2114,"date":"2018-05-22T08:13:06","date_gmt":"2018-05-22T06:13:06","guid":{"rendered":"https:\/\/msl.fi\/ite-kartoitukset\/?post_type=blogi&#038;p=2114"},"modified":"2022-11-03T21:42:45","modified_gmt":"2022-11-03T19:42:45","slug":"jussi-tukiainen-satumaisella-mielikuvitusmatkalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/jussi-tukiainen-satumaisella-mielikuvitusmatkalla\/","title":{"rendered":"Jussi Tukiainen &#8211; Satumaisella mielikuvitusmatkalla"},"content":{"rendered":"\n<h1 class=\"wp-block-heading\" id=\"jussi-tukiainen-satumaisella-mielikuvitusmatkalla\">Jussi Tukiainen &ndash; Satumaisella mielikuvitusmatkalla<\/h1>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading\" id=\"ite-saimaallateksti-minna-tuuva-kimmo-heikkila-kuvat-sampo-luukkainen\">ITE SAIMAALLA<br>Teksti: Minna Tuuva, Kimmo Heikkil&auml;. Kuvat: Sampo Luukkainen<\/h5>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jussi Tukiainen on arvatenkin tunnetuin etel&auml;savolainen ITE-taiteilija. H&auml;n on aloittanut taiteen tekemisen kuusikymment&auml;luvun puolivliss&auml; ja h&auml;nen n&auml;yttelytoimintansa jatkuu edelleen aktiivisena. T&auml;n&auml; vuonna Tukiaisen teoksia on esill&auml; Suomen Mets&auml;museo Luston ITE Puusta -n&auml;yttelyss&auml; 27.04.2018&ndash;06.01.2019 ja yksityisn&auml;yttelyss&auml; Savonlinnan maakuntamuseossa Riihisaaressa&nbsp; 27.4.&ndash;26.8.2018.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"p1 wp-block-paragraph\"><span class=\"s1\">Jussi Tukiainen syntyi pappissukuun Vaasassa vuonna 1937. Tukiainenkin opiskeli teologiaa viisi vuotta, mutta taide veti puoleensa enemm&auml;n. Vuodesta 1965 Tukiainen on el&auml;nyt itseoppinutta taiteilijael&auml;m&auml;&auml;.<\/span><span class=\"s1\">&rdquo;Minust ei muuta tullut, niin tuli taiteilija,&rdquo; Tukiainen kertoo.<span class=\"Apple-converted-space\">&nbsp; <\/span>ITE-piireihin h&auml;net bongasi Erkki Pirtola n&auml;hty&auml;&auml;n Tukiaisen n&auml;yttelyn Helsingiss&auml;. <\/span><\/p>\n\n\n\n<p class=\"p1 wp-block-paragraph\"><span class=\"s1\">ITE-n&auml;yttelyiden maailmanvalloituksen my&ouml;t&auml; Tukiainen on p&auml;&auml;ssyt n&auml;yttelyihin ulkomaille mm. Moskovaan ja Budabestiin. Kotimaassakin h&auml;n on ollut mukana lukuisissa n&auml;yttelyiss&auml;, merkitt&auml;vin varmaankin on ollut Kiasman n&auml;yttely vuonna 2005. Rajanveto ITE-taiteilijan ja &rdquo;virallisen&rdquo; taiteilijan v&auml;lill&auml; on joskus vaikeaa, tuskin edes tarpeellista. T&auml;ll&auml; rajalla Tukiainen kuitenkin itseoppineena taiteilee. ITE-taiteilijan Tukiainen m&auml;&auml;rittelee henkil&ouml;ksi, jonka on pakko tehd&auml; taidetta.<\/span><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tukiainen on tehnyt omaper&auml;ist&auml; itedadaansa vuodesta 1986 l&auml;htien Kerim&auml;en Kattilanm&auml;ell&auml; vanhassa kansakoulussa, miss&auml; h&auml;n on my&ouml;s asunut perheineen. Paikka on edelleen k&auml;yt&ouml;ss&auml; ja se on t&auml;yttynyt h&auml;nen teoksistaan, kuten my&ouml;s pihapiiri. Pihakoivusta roikkui aikoinaan ter&auml;ssiimasta koho ja j&auml;ttiongenkoukku, johon oli &rdquo;tarttunut&rdquo; vanha ruosteinen polkupy&ouml;r&auml;. Nyt py&ouml;r&auml;n tilalle on tullut vessanp&ouml;ntt&ouml;, jossa lukee Viva Duchamp!<\/p>\n\n\n\n<p class=\"p1 wp-block-paragraph\"><span class=\"s1\">Tukiainen vitsailee el&auml;neens&auml; sairaanhoitajavaimonsa palkalla, kun taide ei ole aina el&auml;tt&auml;nyt. Lapin maisemat tosin menev&auml;t hyvin kaupaksi ja niit&auml; voi maalata rahan tarpeen yll&auml;tt&auml;ess&auml;. &rdquo;H&auml;t&auml;p&auml;iss&auml;&auml;n sit tekee huorin ja tekee kauniita maisemia,&rdquo; Tukiainen heitt&auml;&auml;. Tukiainen toki my&ouml;s rakastaa Lappia. Monet vaellukset h&auml;n teki kumppaninaan Yrj&ouml;-aasi, jonka h&auml;n vei Lappiin Hiacen takapaksissa.<\/span><\/p>\n\n\n\n<p class=\"p1 wp-block-paragraph\"><span class=\"s1\">Valmiit ty&ouml;t h&auml;n vie vaimolle arvosteltavaksi. &rdquo;Sille m&auml; vien kun joku valmistuu. Sil on kaks sanaa: jos se sanoo &rdquo;menettelee&rdquo;, niin se on huono, tai sit se sanoo &rdquo;hyv&auml;,&rdquo; Tukiainen kertoo kriitikkonsa repertuaarista.<\/span><\/p>\n\n\n\n<p class=\"p1 wp-block-paragraph\"><span class=\"s1\">Tukiasen tunnetuimpia teoksia ovat herk&auml;t votiivilaivat, joista l&ouml;ytyy mit&auml; moninaisimpia materiaaleja; kananluita, hauenp&auml;it&auml;, vanhoja lestej&auml;, muovileluja&hellip;&rdquo;Maailma on t&auml;ynn&auml; romua&rdquo;, Tukiainen toteaa kysytt&auml;ess&auml; teosten materiaaleista. &rdquo;Tyytyv&auml;inen m&auml; oon kun tuli romua kasattua,&rdquo; h&auml;n arvioi. Tukiainen parodioi useissa teoksissaan kirkon valtaa ja ottaa kantaa politiikkaan. Aiheensa h&auml;n kertookin saavansa &rdquo;Raamatusta ja Helsingin Sanomista&rdquo;.<\/span><\/p>\n\n\n\n<p class=\"p1 wp-block-paragraph\">Teoksissa on vitsikk&auml;it&auml; yksityiskohtia ja vastakohtaisuuksia. Ne seuraavat pikemminkin luovuuden oikukkuutta kuin taiteellisuuden lakeja. Jokainen h&auml;nen teoksensa on yll&auml;tys muodoltaan, materiaaliltaan ja idealtaan. Vakava aihe ja pilakuvamaisuus ovat vierekk&auml;isiss&auml; teoksissa. Taitavana kuvantekij&auml;n&auml; h&auml;nelt&auml; l&ouml;ytyy koko skaala abstrakteista k&auml;siteteoksista t&auml;ysin anarkistisiin esinekollaaseihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"p1 wp-block-paragraph\"><span class=\"s1\">Tukiainen arvosti Pirtolan kautta saamaansa tunnustusta. &rdquo;En m&auml; tied&auml; onks mulla lempit&ouml;it&auml;. Kyl ne kaikki on t&auml;mm&ouml;si&auml; mielipidehommia. No parasta aikaa on ollu t&auml;&auml; Pirtolan kannustus. Et p&auml;&auml;si ulkomaille ja tuli paljon tunnetummaks Pirtolan ansiosta.&rdquo;<\/span><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8313691\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">YLEn artikkeli vuoden 2015 Arte Povera -n&auml;yttelyst&auml;<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><picture><source srcset=\"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Logorimpsu_Lusto_ITE-puusta_double-1024x120.webp\" type=\"image\/webp\"><\/source><source srcset=\"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Logorimpsu_Lusto_ITE-puusta_double-1024x120.jpg\" type=\"image\/jpeg\"><\/source><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"120\" src=\"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Logorimpsu_Lusto_ITE-puusta_double-1024x120.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3643\" srcset=\"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Logorimpsu_Lusto_ITE-puusta_double-1024x120.jpg 1024w, https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Logorimpsu_Lusto_ITE-puusta_double-300x35.jpg 300w, https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Logorimpsu_Lusto_ITE-puusta_double-768x90.jpg 768w, https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Logorimpsu_Lusto_ITE-puusta_double-1536x179.jpg 1536w, https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Logorimpsu_Lusto_ITE-puusta_double-360x42.jpg 360w, https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Logorimpsu_Lusto_ITE-puusta_double-720x84.jpg 720w, https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-content\/uploads\/sites\/5\/2021\/01\/Logorimpsu_Lusto_ITE-puusta_double.jpg 1798w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/picture><\/figure>\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>ITE SAIMAALLA. Jussi Tukiainen on arvatenkin tunnetuin etel\u00e4savolainen ITE-taiteilija. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4n saa ansaitusti kunnian olla ensimm\u00e4inen ITE Saimaalla -blogissa tarkemmin esitelty taiteilija. <\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":3668,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"tags":[12,13,14,17,22],"post_subject":[],"posts_type":[7],"class_list":["post-2114","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","tag-etela-savo","tag-ite-saimaalla","tag-ite-kartoitus","tag-ite-taide","tag-kansanluovuus","posts_type-blogit"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2114},"pll_sync_post":{},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2114"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2114\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15380,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2114\/revisions\/15380"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3668"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2114"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2114"},{"taxonomy":"post_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/post_subject?post=2114"},{"taxonomy":"posts_type","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts_type?post=2114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}