{"id":12396,"date":"2017-07-02T00:34:00","date_gmt":"2017-07-01T21:34:00","guid":{"rendered":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/?p=12396"},"modified":"2022-02-07T00:35:44","modified_gmt":"2022-02-06T22:35:44","slug":"nakyma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/nakyma\/","title":{"rendered":"N\u00e4kym\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

N\u00e4kym\u00e4<\/h1>
2.7.2017<\/span><\/div>
Blogit<\/div><\/div>

ITE PIRKANMAALLA \/Akaa
Teksti ja kuvat Minna Haveri<\/h4>\n\n\n\n

Aurinkoinen kesäilta tarjosi mahtavat puitteet Akaassa viidettätoista kertaa järjestettävän Näkymä-näyttelyn avajaisille. Tämä vuonna näyttelyn teemana oli ITE-taide. Kuraattori Pauli Ahopelto oli valinnut monipuoliseen kattaukseen mukaan sekä aitoja Pirkanmaan alueen ITE-taiteiljoita että ITE-eetoksesta inspiroituneita ammattitaiteilijoita.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Maija Saksman esitti lauluja teoksille ja yleisölle<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Näkymä 2017 -taiteilijajoukkoa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

ITE-taidetta on Suomessa Maaseudun Sivistysliiton toimesta etsitty ja esitelty kohta kahden vuosikymmenen ajan. ITE on taidemuotona saavuttanut täysi-ikäisyyden ja juurtunut taiteen kentälle niin lujasti, ettei sekoittumisen vaaraa ole, vaikka samoissa katselmuksissa esitellään rinnan itseoppineiden ja koulutettujen kollegoiden luovuutta. Vuorovaikutuksessa erilaisten taiteen tekijöiden kanssa syntyy uusia ”näkymiä” ITE-taiteeseen. Se mikä eri tekijöitä yhdistää, on tämänvuotisen Näkymän teeman mukaisesti Luova osaaminen.<\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Akaalainen ITE-taiteilija Taisto Kauranen: Topi, Matti, Katariina ja Kissan viikset (kuvat yllä).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Kartoittaja Lauri Seppä tutkailemassa Taisto Kaurasen rautaista Roope -teosta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Tuomo Rantanen: Ilmakylpy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuomo kertoo teoksestaan: ”Teos sai alkunsa, kun sain vihjeen mahdollisuudesta tuoda esille harrastamaani romutaidetta Akaan ympäristöön. Joten eikun nurkkia pöyhimään. Löytyi vanha amme, joka herätti ajatuksen tehdä kylpijä luontoon, kylpytynnyrithän ovat niin suurta huutoa nykyään, että joka pihaltahan niitä löytyy. Mielessäni pyöri vanha ihana amme, täynnä kuplivaa vaahtoa, kylpijä hurmoksissa ja onnesta ihan lentoon lähdössä. Kun teos oli valmis, vaikutti se aikas vaatimattomalta, jotenka pitihän sitä hieman ”modifioida”. Halusin hieman revitellä ja rikkoa rajojakin. Siispä kasvatin kylpijän korkeutta ja lisäsin vaahtoa, kultakalan, kärpäsiä ja sukeltajan, unohtamatta kaulailijaa, joka pääsi kyltin kannattajaksi. Tein vielä ammeeseen jalan, jolloin teos kohosi ylemmäksi ja sai vielä uuden ulottuvuuden, ja niin oli ilmakylpyteos valmis.”<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Pia Männikkö on teoksessaan nostanut nostalgisen naulataulutekniikan uudelle tasolle. Pia kertoo teoksensa taustoista: ”Englantilaisen matemaatikon Mary Everest Boolen 1800-luvun lopussa kehittämän opetusmetodin avulla havainnollistetaan matemaattisia funktioita suoria linjoja käyttäen. Boolen geometriset kuviot alkoivat levitä 1960-luvulla kotien koristeiksi tee-se-itse -paketteina, joiden avulla tehtiin tauluja nauloin ja langoin. Naiset jakoivat ohjeita toisilleen, ovelta ovelle -myyjät myivät tauluja maaseudulla ja kouluissakin tehtiin naulatauluja vielä 80-luvun alussa. Usein kuviot olivat kukkia tai perhosia, mutta myös abstrakteja aiheita. Itse muistan taulut lapsuudestani mummun seinältä. Toteutin tapettitehtaan raunion suuret lankakuviot hyödyntäen jäljellä olevia ovenkarmeja ja paikalta löytyneitä metalliosia.”<\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n

Olli Räty on asettanut teoksensa Äiti ja Tytär seisomassa lähekkäin. Tytär katsoo jotakin erityistä hieman yläviistoon ja huutaa äidille: “Äiti tuu kattoon!” Kummankin vartalo on tukkipuuta. Pää on tehty metallisesta säiliöstä hitsaamalla.<\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n

Moottorisahavirtuoosi Juha Rikhard Käkelä on tuonut Nahkialanjärvelle seilaamaan teoksensa Teksasilainen perhe. Perheessä mies on Teksasista, nainen Afrikan siirtolainen ja pojasta tuli albiino.<\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Hanna Rautio: Punainen lanka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Ipe Heinonen: Interaktiivinen pelipöytä<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Johanna Kunelius: Kalapenkki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Yksityiskohta Leena Pukin Eläimet solidaarisuuden puolesta -muraalista<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

jaa sosiaalisessa mediassa:<\/span>\n \n
<\/svg><\/div>\n <\/a>\n \n
<\/g><\/clipPath><\/defs><\/svg><\/div>\n <\/a>\n <\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

ITE PIRKANMAALLA \/AkaaTeksti ja kuvat Minna Haveri Aurinkoinen kesäilta tarjosi mahtavat puitteet Akaassa viidettätoista kertaa järjestettävän Näkymä-näyttelyn avajaisille. Tämä vuonna näyttelyn teemana oli ITE-taide. Kuraattori Pauli Ahopelto oli valinnut monipuoliseen kattaukseen mukaan sekä aitoja Pirkanmaan alueen ITE-taiteiljoita että ITE-eetoksesta inspiroituneita ammattitaiteilijoita. ITE-taidetta on Suomessa Maaseudun Sivistysliiton toimesta etsitty ja esitelty kohta kahden vuosikymmenen ajan. ITE […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":12397,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"tags":[],"post_subject":[],"posts_type":[7],"class_list":["post-12396","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","posts_type-blogit"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":12396},"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12396","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12396"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12396\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12414,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12396\/revisions\/12414"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12397"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12396"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12396"},{"taxonomy":"post_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/post_subject?post=12396"},{"taxonomy":"posts_type","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts_type?post=12396"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}