{"id":12372,"date":"2017-06-17T00:08:00","date_gmt":"2017-06-16T21:08:00","guid":{"rendered":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/?p=12372"},"modified":"2022-02-07T00:09:27","modified_gmt":"2022-02-06T22:09:27","slug":"rautapuisto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/rautapuisto\/","title":{"rendered":"Rautapuisto"},"content":{"rendered":"\n

Rautapuisto<\/h1>
17.6.2017<\/span><\/div>
Blogit<\/div><\/div>

ITE PIRKANMAALLA \/ Hämeenkyrö
Teksti Lauri Seppä, kuvat Minna Haveri<\/h4>\n\n\n\n

Hämeenkyrössä Kyröskosken kylässä kukkuu alkukesän käki. Männikkö lepää kumpuilevassa kansallismaisemassa piilottaen yli neljänkymmenen vuoden työn: Matti Järvenpään (s.1936) Rautapuiston.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n

Rautapuisto on kokonaisuus, josta löytyy lähes kolmekymmentä teräksestä, sekä käyttö- ja maatalousesineistä valmistettua monumentaalista taideteosta. Traktorin istuimet, palohaat, kirveenterät, sepän työkalut ja monet muut mennyttä aikaa edustavat kauniit käyttöesineet on yhdistetty luovasti toisiinsa. Vehreä mäntymetsä toimii vaikuttavana näyttämönä luonnostaan tummuneille teoksille. Värikkäät ja kiiltävät yksityiskohdat houkuttelevat katsomaan tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Symboliikka on vahvaa ja runsasta, mutta teokset eivät anna liian helppoa vastausta katsojalle. ”Mä tykkään haastaa kysymään ja saada aikaa pieniä paineita”, toteaa Järvenpää taiteensa luonteesta.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Alkujaan puisto toimi Järvenpään omien sanojen mukaan konepuistona, mutta hiljalleen jako selkeytyi: ”Tossa toisella puolella on toi harrastepuoli”, toteaa Järvenpää esitellessään keräilyaarteitaan, joiden joukossa on vaikuttava määrä autoja, mainoskylttejä ja työkoneita.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Rautapuiston ensimmäinen teos, keinutuoli, syntyi 1970-luvun alussa, kun Järvenpää havahtui vanhojen maatalous- ja työvälineiden kauneuteen. ”Rupesin kerään noita sepän käden tuotteita ja niitä rupes oleen niin paljon, että mä aloin niitä sitten sovitteleen”, kertoo Järvenpää Rautapuiston lähtökohdista ja lisää, kuinka hän pitää esineistön runsaudesta.<\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n

Rautapuistoa komistaa ennen ensimmäistä maailmansotaa valmistettu surmanajopallo – muu on hänen itse suunnittelemaa ja valmistamaa. Järvenpäällä on selkeä asenne omaan tekemiseen: ”Ennemmin järkee kuin rahaa esineiden löytämiseen. Enemmän aikaa siihen löytämiseen”.<\/p>\n\n\n\n

Runsauden ylistys toistuu varsinaisen puiston lisäksi myös alueen kahdessa muussa kokonaisuudessa eli korkeassa Pannuhuone -ladossa, jonka sisällä roikkuu satoja kahvipannuja ja isöäidin muistolle omistetussa aitassa, jonka ulkoseinät on koristeltu kymmenillä lettupannuilla. Työnsä Järvenpää luonnostelee ainoastaan omassa mielessään: ”Mä vien tiedon, taidon ja materiaalin tänne mieleen ja saan sieltä hakattua kaiken näkyväksi.”<\/p>\n\n\n\n

<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n

Taiteilijan mukaan puiston pääteos on vuosien 1980–1987 aikana valmistunut Konflitki-teos: ”Se on niin onnistunut, että se kannustaa edelleen tekemään”, toteaa Järvenpää rauhallisella ylpeydellä.<\/p>\n\n\n

jaa sosiaalisessa mediassa:<\/span>\n \n
<\/svg><\/div>\n <\/a>\n \n
<\/g><\/clipPath><\/defs><\/svg><\/div>\n <\/a>\n <\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

ITE PIRKANMAALLA \/ HämeenkyröTeksti Lauri Seppä, kuvat Minna Haveri Hämeenkyrössä Kyröskosken kylässä kukkuu alkukesän käki. Männikkö lepää kumpuilevassa kansallismaisemassa piilottaen yli neljänkymmenen vuoden työn: Matti Järvenpään (s.1936) Rautapuiston. Rautapuisto on kokonaisuus, josta löytyy lähes kolmekymmentä teräksestä, sekä käyttö- ja maatalousesineistä valmistettua monumentaalista taideteosta. Traktorin istuimet, palohaat, kirveenterät, sepän työkalut ja monet muut mennyttä aikaa edustavat […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":12373,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"tags":[],"post_subject":[],"posts_type":[7],"class_list":["post-12372","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","posts_type-blogit"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":12372},"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12372","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12372"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12372\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12395,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12372\/revisions\/12395"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12373"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12372"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12372"},{"taxonomy":"post_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/post_subject?post=12372"},{"taxonomy":"posts_type","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts_type?post=12372"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}