{"id":19002,"date":"2024-01-17T07:43:06","date_gmt":"2024-01-17T05:43:06","guid":{"rendered":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/?post_type=news&p=19002"},"modified":"2024-06-29T19:12:47","modified_gmt":"2024-06-29T16:12:47","slug":"maaseudun-sivistysliiton-itse-tehty-elama-2024-tunnustus-hakkilan-konttikylan-yhteisoille","status":"publish","type":"news","link":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/news\/maaseudun-sivistysliiton-itse-tehty-elama-2024-tunnustus-hakkilan-konttikylan-yhteisoille\/","title":{"rendered":"Maaseudun Sivistysliiton Itse Tehty El\u00e4m\u00e4 2024 -tunnustus Hakkilan konttikyl\u00e4n yhteis\u00f6ille"},"content":{"rendered":"\n

Maaseudun Sivistysliiton Itse Tehty El\u00e4m\u00e4 2024 -tunnustus Hakkilan konttikyl\u00e4n yhteis\u00f6ille<\/h1>
17.1.2024<\/span><\/div>
Uutiset<\/div><\/div>
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n

<\/h2>\n\n\n\n

Maaseudun Sivistysliitto on vuodesta 2020 lähtien valinnut Vuoden ITE-taiteilijan tuomaan esiin itseoppineiden taiteilijoiden omaa ääntä ja näkökulmia. Vuonna 2024 valinta kohdistuu kokonaiseen yhteisöön, jonka toiminnassa näkyy Itse Tehdyn Elämän monivärinen kirjo ja voimallinen rehevyys. Hakkilan konttikylässä kukoistaa elävä urbaani kylätoiminta, joka kokoaa yhteen taiteilijoita, käsityöläisiä ja yrittäjiä.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vantaan Hakkilassa ison teollisuusalueen perältä löytyy merikonttien ja parakkien ihmeellinen maailma. Siellä vallitsee kyläyhteisön henki ja sensuroimaton vapauden ilmapiiri.<\/p>\n\n\n\n

”Hakkilan konttikylä on paikka, jossa on mahdollisuus ottaa elämä omiin käsiin”, sanoo Santeri Tuovila<\/strong>, yksi yhteisön sieluista.<\/p>\n\n\n\n

Fyysisenä ympäristönä Hakkilan konttikylä on sokkelomainen verkosto värikkäitä merikontteja ja niiden päälle kohoavia parakkeja. Kokonaisuutta hallinnoi Pentti Kotiahon<\/strong> johtama Suomen Kotteria Oy, joka vuokraa tiloja bändeille, taiteilijoille, käsityöläisille, harrastajille, pienyrittäjille ja varastokäyttöön. Vuokralaisia alueella on noin 200. Hakkila elää aamukuudesta aamukahteen työnteon, luovuuden, harrastamisen ja hengailun paikkana.<\/p>\n\n\n\n

Kylän ideologia perustuu kiertotalouteen. Sähkötarvikkeet hankitaan uutena, mutta miltei kaikilta muilta osin varustelu on kierrätettyä. Työskentelytiloina toimiviin kontteihin tulee sähkö ja vesi, ja alueelta löytyy yhteiset sosiaalitilat vessoineen.<\/p>\n\n\n\n

Hakkila Art Villagessa kukoistaa taide eri muodoin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2005 vuokraustoimintansa aloittaneen konttikylän ensimmäiset luovat toimijat olivat muusikoita. Hakkilan Metalli tarjoaa edelleenkin kohtuuhintaisia tiloja bändien treenikämpiksi. Rumpujen jytinää voi kuulla läpi vuorokauden.<\/p>\n\n\n\n

Alueen sisääntuloa komistavat kylässä työskentelevän Jenni Kääriäisen<\/strong> kookkaat kierrätysmetallista tehdyt veistokset. Taide levittäytyy konttien seinät täyttävinä värikkäinä maalauksina läpi kylän. Kylän seinämaalaukset ovat syntyneet yhdistyksen järjestämissä työpajoissa. Tavoitteena on luoda yhteisötaiteen voimin konttikylästä taiteen täyttämä Hakkila Art Village.<\/p>\n\n\n\n

<\/source>\"\"<\/picture>
Jenni Kääriäisen luoma veistot Hakkilan konttikylässä.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kääriäinen perusti koronavuosina Shadow Room -yhdistyksen, jonka puheenjohtajana toimii Helsingin yliopistossa start upien parissa työskentelevä Santeri Tuovila.  Yhdistys pitää yllä klubia, joka kokoaa verkostoja keskusteluihin ja taidetekoihin. Vuotuisille Hakkila Open Air -festareille saadaan esiintyjät ja yleisö omasta takaa, joten laajemmalti tapahtumaa ei markkinoida. Kaupallisuuden tavoitteet eivät muutoinkaan kuulu kylän ajatusmalliin.<\/p>\n\n\n\n

”Teemme taiteellisesti tinkimätöntä työtä. Mukana on todella piinkovia osaajia, jotka tekevät työtään omalla tavallaan, vailla sensuuria, vastavirtaankin. Me usein improvisoimme pienellä budjetilla, niin kylä kierrätysmateriaaleineen ja avuliaine yhteisöineen tarjoaa kekseliäisyydelle mahtavat puitteet. Näin syntyy mielenkiintoista jälkeä monella luovuuden alalla. Tämän tyyliseen kulttuuriin ja kylän toimintamalliin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Luovuudesta ja intohimosta nousee erilaisia ja kauniita projekteja joihin ihmiset heittäytyvät Hakkilassa”, sanoo Santeri Tuovila.<\/p>\n\n\n\n

Yrittäjyys ja taide lyövät kättä<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Luovien alojen rinnalla konttikylässä elää kätevyyden kulttuuria ja pienyrittäjyyttä sovussa ja symbioosissa. Koko kylän kehikkona on yrittäjyys. Toimitusjohtaja Pentti Kotiaho on luonut vankan pohjan vuokralaistensa vapaudelle ja moniäänisyydelle. Kotiaho näkee taiteen tuovan ympäristölle arvostusta ja sen myötä yhteistä huolenpitoa ja talkoohenkeä.<\/p>\n\n\n\n

Myös kontteja vuokranneilla yrityksillä on myönteinen asenne taiteeseen. Avoimin mielin ne ovat sallineet seiniensä maalaamisen ja taidetyöpajat.<\/p>\n\n\n\n

”Taidepuolella on jatkuva epävarmuus rahoituksesta. Rinnalla oleva yritystoiminta tuo luovalle toiminnalle infraa ja jatkuvuutta. Nämä eivät voi elää irrallaan toisistaan”, muistuttaa Kotiaho.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuuden suunnitelmissa laajentuminen ja tiiviimpi yhteistyö kaupunkien kanssa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuuden haaveita on kaikilla konttikylän aktiiveilla. Shadow Room -yhdistyksellä on kiinnostusta verkottua muillekin paikkakunnille suunnittelemaan erilaisten tilojen luovaa käyttöä tai saamaan tilauksia työpajojen toteuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Pentti Kotiaho toivoo konttikylänsä toiminta-ajatuksen leviävän muuallekin Suomeen, mutta muistuttaa vakavan sitoutumisen merkityksestä: ”Jos ei ole paloa, ei ole menestymisen mahdollisuuksia.”<\/p>\n\n\n\n

”Toiveenani on tiiviimpi yhteistyö kaupungin ja kaupunkilaisten yhteisöjen kanssa – erityisesti nyt Vantaan kaupungin 50-vuotisjuhlavuotena. Hakkila on yksi ilmentymä kaupungista ja se toivottavasti voi aktiivisesti elää paikkana ja osin myös toimintatapana. Hienoa, että Hakkilan taidetta on mukana myös Vantaan juhlakirjassa”, iloitsee Pentti Kotiaho. ”Toivottavasti voimme olla näkyvästi mukana yhteistyössä kaupungin kanssa juhlavuoden jälkeenkin. Lisäksi tavoitteenamme on tämän saman hengen luominen myös Espoon kaupungin kanssa.”<\/p>\n\n\n\n

Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen tunnustus nyt viidettä kertaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuoden ITE-tunnustuksilla Maaseudun Sivistysliitto nostaa itseoppineiden, merkittävän tuotannon tehneiden taiteilijoiden ja yhteisöjen omaa ääntä ja näkökulmia entistä paremmin esille. Tittelin myötä ITE-taide saa ansaitsemaansa huomiota ja mahdollisuuksia toiminnan esille tuomiseksi. Samalla myös kannustetaan uusia toimijoita inspiroitumaan ITE-taiteen moninaisista muodoista.<\/p>\n\n\n\n

Maaseudun Sivistysliitto on nyt kartoittanut ITE-taiteen tekijöitä kautta koko Suomen.<\/p>\n\n\n\n

”Jatkossakin haluamme kannustaa ja rohkaista kansalaisia ja yhteisöjä itse tehdyn elämän ajatuksen mukaisesti luovuuteen ja oman näköisen elämän valintoihin”, kertovat kulttuurijohtaja Helka Ketonen<\/strong> ja kulttuurituottaja Raija Kallioinen<\/strong> Maaseudun Sivistysliitosta.<\/p>\n\n\n\n

”Olemme Shadow Room ry:n puolesta äärettömän kiitollisia tunnustuksesta. Tunnustus rohkaisee ja inspiroi meitä jatkamaan Hakkila Art Village -hankkeen parissa ja nostattaa hyvät fiilikset kesää 2024 kohti”, kertoo Shadow Room ry:n perustaja, Hakkila Art Village -hankkeen koordinaattori Jenni Kääriäinen. ”Vaikka yhdistyksemme toimii varjoissa, on äärettömän ilahduttavaa, että pitkäjänteinen työmme yhteisötaiteen parissa kiinnostaa ja tuo ihmisiä yhteen kesä toisensa jälkeen.”<\/p>\n\n\n\n

Santeri Tuovila yhtyy Pentin ja Jennin ajatuksiin tunnustuksesta, yhteisön merkityksestä ja tulevaisuuden suunnitelmista. ”Toivon, että tunnustus auttaa ihmisiä ymmärtämään, millaisia Hakkilan konttikylän kaltaiset luovat ja yhteisölliset kaupunkiympäristöt ovat. Verrattuna suljettuihin kauppakeskuksiin, joissa vartijat, kalliit vuokrat ja tilojen pohjapiirros pitävät huolen siitä, että siellä olevat henkilöt keskittyvät kuluttamiseen, Hakkilan konttikylä tarjoaa mahdollisuuden yhteisöllisen kylän tuntuun, joka on enenevissä määrin katoamassa kaupungeista. Tälle kehitykselle haluamme näyttää vaihtoehdon. Tämä liittyy suoraan ongelmiin, joita Suomi yhteiskuntana yrittää ratkoa – muun muassa talous, syrjäytyminen ja kulttuurimäärärahojen niukkuus.  Toivottavasti tunnustus lisää ymmärrystä siitä, että kaupunkikehittäminen voi olla monenlaista, ja erityisesti tässä tapauksessa se on asukkaiden ITE-tehtyä”, kiteyttää Santeri.<\/p>\n\n\n\n

Maaseudun Sivistysliiton valitsemat vuoden ITE-taiteilijat ja -yhteisöt:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

2024 Hakkilan konttikylän yhteisöt, Vantaa
2023 Alpo Koivumäki, Kauhajoki
2022 Romurinsessa \/ Marjut Kauppinen, Lapinlahti
2021 Jori Tapio Kalliola, Hanko
2020 Paula Huhtanen, Nokia<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\n
Hakkilan konttikylän kotisivu<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n
jaa sosiaalisessa mediassa:<\/span>\n \n
<\/svg><\/div>\n <\/a>\n \n
<\/g><\/clipPath><\/defs><\/svg><\/div>\n <\/a>\n <\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maaseudun Sivistysliitto on vuodesta 2020 lähtien valinnut Vuoden ITE-taiteilijan tuomaan esiin itseoppineiden taiteilijoiden omaa ääntä ja näkökulmia. Vuonna 2024 valinta kohdistuu kokonaiseen yhteisöön, jonka toiminnassa näkyy Itse Tehdyn Elämän monivärinen kirjo ja voimallinen rehevyys. Hakkilan konttikylässä kukoistaa elävä urbaani kylätoiminta, joka kokoaa yhteen taiteilijoita, käsityöläisiä ja yrittäjiä. Vantaan Hakkilassa ison teollisuusalueen perältä löytyy merikonttien ja […]<\/p>\n","protected":false},"featured_media":18956,"template":"","post_subject":[],"posts_type":[6],"class_list":["post-19002","news","type-news","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","posts_type-uutiset"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":19002},"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/news\/19002","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/news"}],"about":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/types\/news"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/news\/19002\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20226,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/news\/19002\/revisions\/20226"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18956"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19002"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_subject","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/post_subject?post=19002"},{"taxonomy":"posts_type","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/posts_type?post=19002"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}