{"id":8921,"date":"2021-10-05T13:59:25","date_gmt":"2021-10-05T10:59:25","guid":{"rendered":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/?post_type=artist&p=8921"},"modified":"2025-04-23T13:52:10","modified_gmt":"2025-04-23T10:52:10","slug":"erkki-pekkarinen","status":"publish","type":"artist","link":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/artist\/erkki-pekkarinen\/","title":{"rendered":"Erkki Pekkarinen"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Kuva: Veli Granö<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Kuva: Veli Granö<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Erkki Pekkarinen<\/h1>\n\n\n

Asikkala (1936)<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Erkki Pekkarisen tuohiteoksissa vanhat työtavat yhdistyvät tuoreisiin ideoihin ja taideilmaisuun. Pekkarinen on virtuosimainen tuohenpunoja, joka on tuotannossaan keskittynyt testaamaan perinteisen tuohitekniikan rajoja ja mahdollisuuksia. Hän on taivutellut tuohesta sekä maailman suurimmat (2,7 metriä) että maailman pienimmät (3,8 millimetriä) tuohivirsut. Guinnessin Suureen ennätysten kirjaan<\/em> ennätysten punojan jättivirsut pääsivät vuonna 1998. <\/p>\n\n\n\n

ITE-yhteyksissä Tuohi-Pekkarinen tunnetaan kuitenkin parhaiten kokotuohisesta ”metsäkansan juhlapuvustaan”, joka nousi Meilahden Taidemuseon ITE-näyttelyn tunnuskuvaksi vuonna 2001. Samaisessa puvussa Pekkarinen on esittänyt tuohi-performanssiaan useissa ITE-näyttelyiden avajaisissa; jalassaan virsut, päässään tuohi-stetson ja kädessään tuohinen salkku. Pekkarinen on koonnut taidonnäytteistään kotinsa yhteyteen Tuohimestarin tupa<\/em> -nimisen tuohimuseon. Tuohimuseossa on näytteillä noin 340 tuohityötä, joukossa mittasuhteiltaan ennätysmäiset virsut sekä yli puolentoista kuutiometrin vetoinen kontti. <\/p>\n\n\n\n

Takavuosina pihamaalla kävijöitä otti vastaan valtaisa tukiraudoituksen päälle punottu tuohiukko. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 jättiläisveistos siirrettiin paikkakunnan yrittäjien voimin suuremman yleisön nähtäville hotelli Tallukan pihaan.<\/p>\n\n\n\n

Pekkarinen ei halua luopua teoksistaan eikä tee niitä myyntiin. Tuohiosaamistaan hän kuitenkin olisi valmis jakamaan eteenpäin nuoremmalle sukupolvelle, mutta koska kiinnostus on ollut vähäistä, hän uskoo perinteisen tuohityön taidon olevan nopeasti katoavaa kansanperinnettä. Vaikka Pekkarinen teoksillaan asettuukin suomalaisen tuohikulttuurin jatkajaksi, hän tekee punontansa omasta päästään ja omien mallien mukaan, ei toisten ohjeita noudattaen. Pekkarisen lapsuudenkodissa isä teki päretöitä, mutta tuohenpunontataidon hän joutui opettelemaan poikasena ihan itse. Hän aloitti kymmenvuotiaana tekemällä virsut ja jatkoi sitten punontaharrastustaan nuoruutensa savottakämpillä. Siellä oli materiaalia runsaasti saatavilla ja iltaisin tilaisuus punoa, kun kortinpeluu ei ajanvietteenä kiinnostanut. <\/p>\n\n\n\n

Pekkarinen ei tarkkaan tiedä paljonko tuohitöitä hänen käsistään on syntynyt, mutta paljon hän niitä on tehnyt. Tuohimuseossa nähtävillä olevat teokset ovat pääosin eläkkeellä punottuja. Pekkarinen kartuttaa yhä edelleen Tuohimestarin tuvan kokoelmia, vaikka välillä vaikeutena on tuohen huono saatavuus. Pekkarinen on joutunut keväisin laittamaan kauppojen ilmoitustauluille tuohenostoilmoituksia saadakseen raaka-ainetta ideoittensa toteuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Minna Haveri. Kuvat: Veli Granö, Juho Haavisto, Peter Holliday, Raija Kallioinen<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\n
Pekkarisen Tuohimestarin tupa Visit ITE -sivulla<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n
Pekkarisen Tuohiukko Visit ITE -sivulla<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n
Anne Helenius, Tuohimestari, Metsäkustannus (2018)<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n
Erkki Pekkarinen Radical Craft -näyttelyssä Englannissa 2016-2017<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n
ITE-kartoitukset, MSL<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Videolla Erkki Pekkarisen haastattelu vuodelta 2017<\/h4>\n\n\n\n

Haastattelijoina Mike Inglis ja Raija Kallioinen<\/em><\/p>\n\n\n

\n
\n