{"id":8707,"date":"2021-09-27T15:47:49","date_gmt":"2021-09-27T12:47:49","guid":{"rendered":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/?post_type=artist&p=8707"},"modified":"2026-02-22T13:38:23","modified_gmt":"2026-02-22T11:38:23","slug":"juha-kakela","status":"publish","type":"artist","link":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/artist\/juha-kakela\/","title":{"rendered":"Juha K\u00e4kel\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n \"\" <\/div>\n\n <\/div><\/div>\n\n\n\n

Juha K\u00e4kel\u00e4<\/h1>\n\n\n

Ylöjärvi (1967)<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Pirkanmaan moottorisahaveistäjien kärkihahmo on monissa kilpailuissakin menestynyt Juha Rikhard Käkelä, jonka sahasta on syntynyt kaikkiaan noin kaksituhatta teosta. Hän herättää puupölleistä henkiin monenlaisia eläimiä ja ilmeikkäitä ihmishahmoja eri kulttuureista. Käkelän veistoura sai alkunsa lähes sattumalta pari vuosikymmentä sitten. Käkelä kertoo, että hänen oli tarkoitus ryhtyä savusaunan tekoon, mutta ensimmäisestä pöllistä tuli hanhi ja sitä seurasi karhu, minkä jälkeen veistäminen vei miehen täysin mukanaan.<\/p>\n\n\n\n

Käkelän mukaan kaikki Suomen puulajit sopivat veistotyöhön, eikä materiaalista tule pulaa. Tutut ja naapurit tuovat Juhalle sahoille kelpaamattomia ylisuuria puita. Veistoksen sijoituspaikkaa täytyy tietenkin miettiä puulajin ja sen säänkestävyyden mukaan. Parhaimmin ulkona kestää lehtikuusi sekä tavallinen mänty ja kuusi. Tervaus ja polttaminen lisäävät teoksen kestävyyttä. Käkelä arvioi, että jos veistoksen jättää suoraan nurmikolle, se kestää parikymmentä vuotta, mutta jos teos on auringolta ja sateelta suojassa, hän on valmis antamaan sille kuudensadan vuoden takuun.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Minna Haveri. Kuvat ja video: Leena Peltokangas.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

ITE-kartoitukset, ITE Pirkanmaalla 2017-2018, Maaseudun Sivistysliitto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Juha Käkelästä muualla: <\/strong>
Seura 22.1.2023<\/a>
Tampereen ratikka, 2020<\/a>
Karhufestivaalin veistäjäesittelyt<\/a>
<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n
\n
\n