{"id":12501,"date":"2022-02-23T20:24:54","date_gmt":"2022-02-23T18:24:54","guid":{"rendered":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/?post_type=artist&p=12501"},"modified":"2023-01-06T00:53:35","modified_gmt":"2023-01-05T22:53:35","slug":"johannes-ivakko","status":"publish","type":"artist","link":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/artist\/johannes-ivakko\/","title":{"rendered":"Johannes Ivakko"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Johannes Ivakko<\/h1>\n\n\n

Lahti (1914–2003)<\/h2>\n\n\n\n

Viime sotien jälkeen luovutetun Karjalan asukkaat, yli 10 % maamme väestöstä, asutettiin ympäri maata. Hämeeseen sijoitettiin väkeä lukuisien pitäjien alueilta, ja Lahdesta tuli silmänräpäyksessä Suomen viipurilaisin kaupunki. Muistona siirtoväestä näemme yhä Päijät-Hämeen vaakunassa käkeä kämmenellään kannattelevan Vellamon.<\/p>\n\n\n\n

Evakkotie toi Hämeeseen myös Johannes Ivakon raja-Karjalan Salmin pitäjästä. Kaipuu menetettyyn kotiseutuun piti häntä vallassaan ja synnytti omaleimaisen elämäntyön, joka samalla säilöi sisällään monenlaista tietoa ja tunteita kadonneesta, kuin uneksi muuttuneesta Karjalasta.<\/p>\n\n\n\n

Verrattoman muodontajun omannut Johannes Ivakko kirjoitti Karjalan-muistelmansa puuhun. Hänen ilmeikkäät pienoisveistoksensa kuvaavat kansatieteellisellä pieteetillä lapsuuden Lunkulansaaren tapoja, töitä, elinkeinoja ja sattumuksia tuvissa, metsissä, savotoilla ja kala-apajilla. Pienoisveistosten kumppaniksi syntyi Ivakon serkun Niilo Kuikan kynästä mainio kuva- ja muistelmateos Kui ennen elettih’ Salmis<\/em>, jossa tapoja ja karjalankielistä termistöä selvitetään juurta jaksain.<\/p>\n\n\n\n

Käsistään taitava mies ei tyytynyt miniatyyrimuotoon, vaan loi myös luonnollisenkokoisia betoniveistoksia pihapiiriinsä. Veistokset koti- ja villieläimistä sekä ukoista ja akoista esittelevät karjalaista maalais- ja metsäläiselämää astetta monumentaalisemmin.<\/p>\n\n\n\n

Ivakko kantoi sisällään rajakarjalaista identiteettiä, kieltä ja kulttuuria, jonka hiljaista hiipumista hän joutui evakkovuosiensa aikana todistamaan. On selvää, ettei taide ollut hänelle vain omien muistojen tallentamisen väline, vaan tapa kertoa myös muille menetetystä rikkaasta todellisuudesta, “Luadogan meren” kalavesistä ja luonnonkauniista erämaista; paikasta, josta hän joutui pian aikuistumisensa jälkeen lähtemään iäksi, ja kansasta, joka hajosi halki Suomen.<\/p>\n\n\n\n

Johannes Ivakon veistokset kuuluvat tällä hetkellä Lahden museon kokoelmiin. Betoniveistoksiin on mahdollista tutustua Radio- ja televisiomuseo Mastolan pihapiirissä museoalueen aukioloaikoina.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Paula Susitaival. Kuvat: Veli Granö, Juho Haavisto.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n
\n
Veistosympäristö Lahdessa Visit ITE -sivulla<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n
 ITE-kartoitukset, ITE Hämeessä (2019-2022), MSL<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture>
Johannes Ivakon veistoksia Lahden Radiomäellä. Kuvat yllä Juho Haavisto. Kuva alla Veli Granö.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/figure>\n\n\n
jaa sosiaalisessa mediassa:<\/span>\n \n
<\/svg><\/div>\n <\/a>\n \n
<\/g><\/clipPath><\/defs><\/svg><\/div>\n <\/a>\n <\/div><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n
\n\n
\n
\n

Muita betoniveistäjiä<\/h2>\n\n\n<\/div>\n\n\n
\n \n
\n \"\" <\/div>\n <\/a>\n
\n \n

\n Veijo R\u00f6nkk\u00f6nen <\/h3>\n
<\/div>\n <\/a>\n <\/div>\n <\/div>\n
\n \n
\n \"\" <\/div>\n <\/a>\n
\n \n

\n Arto Ali-Eskola <\/h3>\n
<\/div>\n <\/a>\n <\/div>\n <\/div>\n
\n \n
\n \"\" <\/div>\n <\/a>\n
\n \n

\n Keijo Ikonen <\/h3>\n
<\/div>\n <\/a>\n <\/div>\n <\/div>\n
\n \n
\n \"\" <\/div>\n <\/a>\n
\n \n

\n Olavi Laiho <\/h3>\n
<\/div>\n <\/a>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div><\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lahti (1914–2003) Viime sotien jälkeen luovutetun Karjalan asukkaat, yli 10 % maamme väestöstä, asutettiin ympäri maata. Hämeeseen sijoitettiin väkeä lukuisien pitäjien alueilta, ja Lahdesta tuli silmänräpäyksessä Suomen viipurilaisin kaupunki. Muistona siirtoväestä näemme yhä Päijät-Hämeen vaakunassa käkeä kämmenellään kannattelevan Vellamon. Evakkotie toi Hämeeseen myös Johannes Ivakon raja-Karjalan Salmin pitäjästä. Kaipuu menetettyyn kotiseutuun piti häntä vallassaan ja […]<\/p>\n","protected":false},"featured_media":5003,"template":"","artist_habitation":[],"artist_technique":[],"artist_category":[],"class_list":["post-12501","artist","type-artist","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":12501,"en":12823},"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/artist\/12501","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/artist"}],"about":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/types\/artist"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/artist\/12501\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15875,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/artist\/12501\/revisions\/15875"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5003"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12501"}],"wp:term":[{"taxonomy":"artist_habitation","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/artist_habitation?post=12501"},{"taxonomy":"artist_technique","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/artist_technique?post=12501"},{"taxonomy":"artist_category","embeddable":true,"href":"https:\/\/msl.fi\/itetaide\/wp-json\/wp\/v2\/artist_category?post=12501"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}