Ilmastoteot

Hiiltä sitova pienrakentaminen

Pienpuu ei yleensä kelpaa kuin polttoon tai juhannuskokkoon. Nykyisillä metsänhoitomenetelmillä metsiin jää pieniläpimittaista puuta, jota ei aina korjata talteen. Tai sitten niitä ei hakata ollenkaan. Näille puille ei ole juuri taloudellista käyttöä polttopuun lisäksi.

Pienelle puulle olisi useita käyttömuotoja kuten suositut perinteiset aidat, erilaiset penkit, istuimet, aidanteet, huussit, ulkovarastot, kasvatuslaatikot, suojat ja katokset. Usein ne ovat myös esteettisesti kauniita. Myös erilaiset koristerakenteet ja taiteelliset installaatiot voi tehdä muutoin käyttämättömästä pienpuusta.

Näissä rakennelmien ikä on noin 20 -30 vuotta, hyvin tehtynä ja suojattuna enemmänkin. Sateen, auringon ja talven armoilla taivasalla viisikymmentä vuotta on pitkä aika. Voisi ajatella, että nämä pienpuurakennelmat ovat keskipitkiä hiilinieluja.

Kun ryhdytään ynnäämään aitatarvikkeita se tarkoittaa, että yhdellä kiintokuutiometrillä pientä pyöreää puuta saadaan noin 50 metriä perinteistä pistoaitaa. Eli rakentamalla 500 metriä aitaa sidotaan puuta 10 kiintokuutiometriä. Tämä puumäärä vastaa 10 tonnia hiilidioksidia (CO2 ekvivalentti). Tämä on reilusti yli yhden maaseutumaisessa kunnassa asuvan henkilön vuotuinen keskimääräinen hiilidioksidipäästömäärä. Pieniä tekoja mutta paljon mahdollisuuksia.

Pienpuurakentaminen on myös hauskaa ja yleensä siitä saa myös kaivattua liikuntaa. Yleensä puun saa myös hakupalkalla, jos sitä ei ole itsellä. Ja ylimääräisen puun voi myös hiiltää. Pienpuurakentamisen voi järjestää sosiaaliseksi tapahtumaksi tai yhteisölliseksi toimeksi, jolloin siitä tulee yhteinen ilo.

Teksti: Timo Reko