Ajankohtaista

Yhteistyökumppanin haastattelu: Hyvän mielen yhteistyötä läänintaiteilija Julian Owusun kanssa

Hyvän mielen paikat -hanke on ollut käynnissä kolmatta vuotta. Täytyy sanoa, että aika rientää erityisesti silloin kun on mukavaa. Mukavaksi tässä hankkeessa työskentelyn tekevät juuri erilaiset ihmiset. Hankkeen tavoitteena on luoda Hyvän mielen paikkoja ja niiden ympärille toimintaa, jossa ihmiset voivat kohdata toisiaan, olivat he sitten tavallisia kuntalaisia, kunnan virkamiehiä, järjestöjen edustajia tai yhteistyökumppaneita. Tässä haastattelusarjassa halutaankin esitellä hankkeeseen osallistuneita ihmisiä.

Pyhäjoella tärkeänä yhteistyökumppanina jo yli puolnetoista vuoden ajan on ollut nuorisokulttuurin läänintaiteilija Julian Owusu.

Julian, kerro kuka ja minkälainen ihminen olet sekä missä olet töissä?

Olen Julian Owusu; tanssija, tanssinopettaja, sille päälle sattuessa runoilija, koulutukseltani fysioterapeutti, monikielinen, liian lyhyt koripalloilijaksi ja isona minusta varmaan tulee jotain aivan muuta kuin mitä olen nyt. Juuri nyt olen kaikkien edellä mainittujen lisäksi myös Taiteen edistämiskeskuksessa nuortenkulttuurin läänintaiteilija.

Miten sinusta tuli läänintaiteilija?

Paikka oli avoimessa haussa ja ystävien suostuttelun sekä tuen myötä päädyin hakemaan sitä. Työtehtävä tuntui sopivalta ”seuraavalta askeleelta”, kunhan uskalsin alkaa edes haaveilla siitä.

Kuvaa parilla sanalla läänintaiteilijan työtä?

Haastavaa, mielenkiintoista.

 Mikä läänintaiteilijan työssä on kiinnostavaa ja mikä siinä motivoi sinua?

Taiteellinen taustani on hiphop-tanssissa. Olen tehnyt tanssijan ja tanssinopettajan työtä freelancerina vuodesta 2009. Freelancerina olen työskennellyt sekä vapaalla kentällä että taideinstituutioissa. Olen saanut urallani luoda näiden välimaastoon ihanteellista työmaata katutanssitaiteelleni, ja koen sen olevan harvinainen etuoikeus. Läänintaiteilijana pyrkimykseni on tarjota työskentelymahdollisuuksia urbaanin taiteen tekijöille, oli työskentely sitten taiteen kentästä käsin katsottuna pientä tai isoa. Yksittäiselle taiteilijalle pienetkin projektit voivat olla suuria ja niiden hedelmä saattaa kantaa vuosien päähän tavoilla joita me emme edes osaa ennustaa.

Mitä työ on sinulle opettanut ja minkälaisista työtehtävistä olet eniten pitänyt?

Tämä työ on opettanut minulle paljon puolentoista vuoden läänintaiteilija-urani aikana. Siirryin vapaan kentän vapaimmasta päästä valtion virkamiesmäiseen työskentely-ympäristöön. Harppaus oli melkoinen. Haasteiden mukana on kuitenkin tullut mielettömiä mahdollisuuksia, johon ei vapaalta kentältä käsin yksinkertaisesti voi yltää. Kiinnostavinta tässä työssä taitaa kuitenkin olla yhteistyömahdollisuuksien runsaus. On ollut suuri ilo tavata taiteen ja nuortenkulttuurin ystäviä yllättävissäkin paikoissa, ja yhteistöissä vallitsee yleisesti positiivinen tahtotila taiteen ja kulttuurin edistämisen suhteen.

Olet tehnyt yhteistyötä Maaseudun Sivistysliiton ja Pyhäjoen kunnan kanssa, kerrotko kokemuksiasi tätä yhteistyökuviosta?

Olen tehnyt MSL:n kanssa yhteistyötä viimeisen puolentoista vuoden ajan Hyvän mielen paikat -hankkeessa. On hienoa, että työssäni taiteen edistäminen yhdistyy hyvin konkreettisella tasolla nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tämänkaltaisten yhteistyökuvioiden myötä.

Minkälaista työtä mieluiten tekisit läänintaiteilijuuden jälkeen? Millaisia terveisiä haluaisit lähettää nuorille, jotka haaveilevat samankaltaisesta ammatista?

Pienenä unelmoin lääkärin ammatista. Osaksi siksi koska veljeni oli valinnut asianajajan ammatin, eikä meille muita vaihtoehtoja oikein koskaan tarjottukaan. Aikuisena haaveet muuttuivat, ja sattuma on vienyt minua yllättäviinkin paikkoihin. Viimeisimpänä mainittakoon Taiteen edistämiskeskus. Olen vakuuttunut siitä, että suurin osa elämämme ratkaisevista hetkistä ja risteyksistä on täysin sattumanvaraisia, mutta olen yhtä vakuuttunut siitä, että sattuma palvelee heitä, jotka ovat valmiudessa. Tuntuu kliseiseltä toistaa mantroja, kuten ”always be a student”, mutta Einsteinin sanoin: älyllisen kasvun kuuluu loppua vasta meidän kuoltua. On niin paljon maailmassa, mitä voisi oppia ja ottaa haltuun, mutta niin hurjan vähän aikaa sille. Jokainen elämänvaihe tukee seuraavaa. Mikään kokemus ei ole mielestäni ajanhaaskausta, jos siitä voi oppia jotain. Vaikka ammatti-ident

Tanssija Julian Owusu, kuvattu Oulussa. Kuva: Janne-Pekka Manninen
Dancer Julian Owusu, photographed in Oulu. Photo: Janne-Pekka Manninen

iteettini ja -haaveeni ovat muuttuneet vuosien saatossa monesti, tärkeintä on mielestäni se, että jokaisessa vaiheessa olen ollut tosissani ja oikeasti pistänyt itseni likoon tavoitteiden saavuttamiseksi. Osa tavoitteista tuli saavuttamattomiksi mutta useat tavoitteisiin pyrkimisprosessit ovat avanneet ovia uusille ja mielenkiintoisimmille tavoitteille. Haasteita ei pidä pelätä. Mutta ei myöskään helpolta tuntuvia ratkaisuja. Päämäärätietoisuuden rinnalle armollisuus itseään kohtaan on kullanarvoista. Kaikki ei mene aina niin jouhevasti kuin kuvittelemme aloittaessa, mutta matka onkin tärkeämpi kuin päämäärä. Toisinaan palaset loksahtelevat paikoilleen ikään kuin itsestään. Jälleen kuulostan kliseiseltä. Ehkä kliseet ovatkin vain mauttomuuteen asti toistettuja totuuksia.

Minun ammatillinen haaveeni taitaa tällä hetkellä olla työssäni niin hyvä, että seuraava tehtävä voisi löytää minut odottamassa jatkuvassa valmiudessa. Kuvittelen palaavani taiteen tekemisen äärelle läänintaiteilijakauteni päätyttyä mutta aika kai sen näyttää lopulta.

Kiitos Julian haastattelusta. Nähdään taas ihan kohta Pyhäjoella  Summerup-tapahtuma kokoaa Pyhäjoelle nuoria yhteen Valikkarin  pihalle perjantaina 8.6.2018. Tapahtuma on rakentunut skeittikulttuurin ja sanataiteen ympärille.