Ajankohtaista

Hyvän mielen kyläilyä Pudasjärvellä

Pudasjärvellä on haluttu lähteä herättelemään henkiin kadonnutta kyläilykulttuuria: kutsutaan ihmisiä kylään, laitetaan kahvit tulemaan ja vietetään hetki yhdessä. Tällä kertaa kyläilyyn on päätetty yhdistää pientä talkooapua kyläilypaikassa. Näin tutustumme uusiin ihmisiin, vietämme mukavaa aikaa yhdessä ja mahdollisesti joku kotona ollut tekemätön työ saadaan tehtyä.  Kyläily liittyy myös Suomi 100 -juhlavuoden teemaan Koko Suomi kahvittelee! Hyvän mielen kyläpaikoissa kahvi porisee koko illan, koska me tuomme mukanamme kahvit ja pientä purtavaa. Kokoamme myös kyläilyporukan, kun saamme pyynnön lähteä kyläilemään jonkun luona. Vieraat kutsuneella talonväellä onkin mitä odottaa: mitähän on tarjolla kahvin kanssa ja keitä saadaankaan vieraaksi?

Me etsimme Pudasjärveltä Hyvän mielen kyläilypaikkoja ilmoituksilla. Ensimmäinen kyläilypaikka löytyikin nopeasti, ja Marja avasi meille rohkeasti kotinsa oven Pudasjärven Jaurakkajärvellä 31.8.2017. Marja on itse muuttanut Pudasjärvelle 7 vuotta sitten Etelä-Suomesta ja tietää, ettei ihmisiä saa kylään ihan tuosta vain. Myös kyläilyporukan kokosimme ilmoituksilla. Torstai-iltapäivänä poimimme Hyvän mielen paikan edestä viiden hengen porukan, jonka kanssa lähdimme hymyssä suin pikkubussilla Pudasjärven keskustasta kohti Jaurakkaa. Sinne oli noin 50 kilometrin matka, mutta sellainen matka ei tunnu Pudasjärvellä missään, sen verran paljon on pitäjässä kokoa ja pinta-alaa. Ensin ajettiin Kuusamoon päin 20 kilometriä ja sitten Puolangalle päin 30 kilometriä. Matkan aikana kyläilyporukka ehti jo tutustua toisiinsa hyvin. Jo hyvissä ajoin ennen Jaurakkaa alkoivat maisemat muuttua komeiksi vaaramaisemiksi.

Jaurakassa iloinen emäntä oli pihalla vastassa. Pikaisten alkukahvien jälkeen lähdimme heti tekemään yhdessä pienen talkootyön kyläilypaikan hyväksi. Marjan luona se oli avotulipaikan teko luonnonkivistä. Pohjatyöt olivat valmiit, emäntä oli hankkinut tarvikkeet, ja suunnitelma oli selvä: komea keko vaaleita luonnonkiviä ja muut tarvikkeet odottivat valmiina, oli mietitty tulipaikan ilmankierto ja tuhkanotot. Ei siinä sitten kauan tällä porukalla nokka tuhissut, kun tulipaikka oli valmis! Nuotio syttyi ensimmäisellä tulitikulla. Hyvää makkarahiillosta odotellessa suuntasimme Marjan johdolla lähimetsään juolukkaretkelle. Juolukka on turhan ala-arvostettu marja, sillä sen c-vitamiinipitoisuus on ihan omaa luokkaansa muihin marjoihin verrattuna. Marjalla on omat marjapaikat mustikalle, juolukalle ja variksenmarjoille. Ja se mehu, jota talo tarjosi retken päätteeksi, oli paksua ja maukasta – Marjan itse keittämää juolukkamehua. Ja kohta taas juotiin nuotion ympärillä kahvit, paistettiin makkarat ja banaanit.

Hyvän mielen kyläilystä jäi oikein mukava mieli. On hyvä kokemus mennä vieraaseen kotiin entuudestaan tuntemattomien ihmisten kanssa ja alkaa siinä hetkessä yhteiseen illanviettoon kahvittelun ja yhdessä toimimisen kautta. Parhaimmillaan kyläilyn myötä saadaan uusia ystäviä ja opitaan paljon toisiltamme!

Seuraava syksyn Hyvän mielen kyläilypaikka on jo sovittu: silloin valmistetaan ruokaa Tarjan luona. Saa nähdä, millaisia mielenkiintoisia kyläilykokemuksia syksy tuo tullessaan!