Blogi

Virpi Harilahti-Juola - elokuu 11, 2017

Ympäristöluotsaus auttaa näkemään lähelle

Maaseudun Sivistysliitto osallistuu Leppävirralla järjestettävään Maaseutuparlamenttiin 1.-3.9.2017  ja vastaa siellä Vastaanottava maaseutu – ympäristöluotsaus maahanmuuttotyön menetelmänä -työpajan toteutuksesta.

Hyvän mielen paikka, Pudasjärvi. Kuva: Ulla-Maija Paukkeri

 

Maaseudun Sivistysliitto (MSL) on valtakunnallinen yhteisökehittäjä, jonka erityistä osaamista on kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen ja ihmisten osallisuuden ja oman aktiivisuuden tukeminen oman lähiyhteisönsä kehittämisessä ja elinvoimaisuuden lisäämisessä.

 

Tällä hetkellä yksi Maaseudun Sivistysliiton toiminnan teemoista ja kehittämisen kohteista on kuntayhteistyö ja osallisuus, missä yhtenä keskeisenä menetelmänä on ympäristöluotsaus. Se aktivoi osallistujia omakohtaisen ja yhteisöllisen vastuun ottamiseen omasta ympäristöstä ja lähiyhteisöstä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

 

MSL on käyttänyt ympäristöluotsausta laajasti liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuurityössä. Parhaillaan käynnissä olevassa Vastaanottava Tunturi-Lappi -hankkeessa ympäristöluotsausta kehitetään maahanmuuton näkökulmasta. Samoin käynnissä on Kordelinin säätiön rahoittama hanke, jossa kehitetään ympäristöluotsauksen pedagogiikkaa. Pedagogiikka tekee ympäristöluotsauksesta tavoitteellisen ja kaksisuuntaisen prosessin, jossa kaikki osapuolet ja osallistujat oppivat toinen toisiltaan ja toiminnalle on mahdollista asettaa mitattavia tavoitteita.

Hyvän mielen paikka, Pudasjärvi. Kuva: Ulla-Maija Paukkeri

 

Maahanmuuttotyössä ympäristöluotsauksella tarkoitetaan ihmisten tutustuttamista, osallistamista ja kiinnittymistä uuteen ympäristöön ja omaan lähiyhteisöönsä. Luotsaus perustuu ihmisten yhdessä tekemiseen ja kohtaamiseen yhteisten mielenkiinnon kohteiden kautta. Ympäristöluotsit ovat paikallisia arjen asiantuntijoita ja kanssakulkijoita, jotka auttavat ihmisiä tulemaan yhteen. Ympäristöluotsaus vie uudet tulijat kokemaan ja näkemään, miten tämän päivän maaseudulla eletään ja tutustuttaa niihin, jotka siellä elävät.

 

Ympäristöluotsaus tukee ihmisten tutustumista ja kiinnittymistä uuteen ympäristöön ja omaan lähiyhteisöön yhdessä tekemisen ja kohtaamisen keinoin. Samalla toteutuu yhteisön vuorovaikutteinen kotoutuminen. Harvaan asuttu maaseutu lähiyhteisönä asettaa erityisiä haasteita kotoutujalle kontaktien vähäisyyden vuoksi. Ympäristöluotsaus panostaa olemassa oleviin maaseudun toimijaverkostoihin ja aktivoi maaseudun asukkaita kohtaamaan uusia asukkaita yhdessä tekemisen keinoin. Pienet arjen teot ovat suuria: uudelle tulijalle jo tervehdys ladulla tai kutsu pelaamaan jalkapalloa voivat olla käänteentekeviä.

 

Jokaisen lähiyhteisön on rakennettava oma yhteisöllisyytensä aina uudelleen ja aina yhdessä asukkaidensa kanssa. Yhteisöllisyyttä ei synny vahingossa tai automaattisesti vaan ihmisten oman aktiivisen toiminnan tuloksena. Yhteisöllisyyttä ei maaseudulla olla välttämättä totuttu tiedostamaan, vaan yhdessä tekeminen, talkoot ja naapuriapu ovat olleet luontainen elämäntapa. Ympäristöluotsaus kytkeytyy näihin suomalaisiin yhteisöllisyyden ja toisten huomioimisen perinteisiin. Ympäristöluotsaus on myös tapa viedä suomalaisen maaseudun välittämisen kulttuuria yhdessä tekemisen kautta eteenpäin uusille tulijoille.

 

MSL kouluttaa ympäristöluotseja, jotka voivat koulutuksen käytyään tehdä luotsauksia valitsemilleen ryhmille.  Ympäristöluotseja perehdytetään luonnonympäristön, kulttuuriympäristön sekä sosiaalisen ympäristön sisältöihin. Ympäristöluotsauksen tavoitteena on saada ihmiset katsomaan ja ymmärtämään omia ympäristöjään uusin silmin sekä herätellä omakohtaisia näkemyksiä, keskustelua ja vastuullista suhdetta ympäristöön. Koulutuksessa annetaan tietojen (esimerkiksi jokamiehenoikeudet, rakennettu ympäristö, kodin tuntu jne) lisäksi eväitä osallistamiseen ja dialogin taitoihin. Yhteinen ymmärrys on tärkeää ja siksi tarvitaan vuoropuhelua ja kuuntelun taitoja!

 

#mslfi #osallisuus #maapuhuu #ympäristöluotsaus