Blogi

Jannina Lahti - joulukuu 18, 2017

Viisi havaintoa maaseutuyrittäjyydestä vuonna 2017

 

Maaseudun Sivistysliitto toteuttaa Keski-Suomessa kahta maaseutuyrittäjyyden parissa toimivaa hanketta. Yhteistyökumppaneidemme kanssa olemme järjestäneet erilaisia tapahtumia, kuten markkinoita, myyjäisiä ja tiedotustilaisuuksia ympäri Keski-Suomea kuluneen vuoden aikana.

Olemme saaneet toimia yhteistyössä eri alojen maaseutuyrittäjien kanssa. Kun seuraavaksi tulemme puhumaan maaseutuyrittäjistä, tarkoitamme mitä erilaisimpia persoonia, eri alojen osaajia, eri ikäisiä tekijöitä ja taitajia. Toimintamme on tavoittanut muun muassa maanviljelijöitä, maitotilallisia, batikkitekstiilitaiteilijoita, kynttilänvalajia, kyläseppiä, liikennöitsijöitä, apteekkareita, kuntouttajakoiria, lampureita, viinitilallisia, matkailuyrittäjiä, biologian tohtoreita, eräoppaita, kyläyhdistysten aktiiveja, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ammattilaisia ja vaikka keitä muita. Olemme saaneet tehdä yhteistyötä näiden ihmisten kanssa. Ihmisten, joiden identiteetti ei ensisijaisesti rakennu maaseutuyrittäjyyden ympärille, vaan joiden tekemistä ajaa innostuneisuus ja kiinnostus käsillä olevaan aiheeseen.

Näin vuoden 2017 lopulla haluamme nostaa esiin kokemuksiamme ja havaintojamme maaseutuyrittäjyyden ajankohtaisista ilmiöistä. Seuraavaksi käymme läpi viisi keskeistä havaintoamme siitä, mikä maaseutuyrittäjyydessä innostaa, mikä haastaa ja mihin mielestämme tulevaisuudessa tulisi keskittyä.

 

Maaseutuyrittäjä on persoona, tekijä ja taitaja

Tapaamamme yrittäjät ovat alojensa asiantuntijoita ja he ovat kiinnostuneita kokeilemaan uutta. Kun he ryhtyvät puhumaan oman alansa kehittämisestä, heidän ilmeestään näkyy innostus ja silmiin syttyy palo. Erityisesti yksityisyrittäjät ovat osa yrityksensä brändiä. Heidän tarinansa ja persoonansa ovat keskeinen osa yrityksen toimintaa. Eräs keskisuomalainen kehittämisyhtiön yritysneuvoja totesikin uusien yrittäjien osalta, että vielä yritysideaa enemmän heitä kiinnostaa se, kuka sitä toteuttaa.

Yrittäjä Vuokko Liimatta ja työkaverit omaa toimintaansa esittelemässä Jyväskylässä. Kuva: Heli Kallio-Kauppinen

 

Alussa voi olla suo, kuokka ja Jussi. Tässä tapauksessa alussa voi olla omaa osaamista, intohimoinen harrastus ja halu saada siitä elanto vielä joku päivä. Moni aloittaa osa-aikaisena muun palkkatyön ohella. Jonkun elämäntilanteeseen tämä sopii parhaiten. Joku taas haluaa päätoimen omasta erityisosaamisestaan.

Toiminnassamme on ollut mukana kokopäiväisiä yrittäjiä, osa-aikaisia yrittäjiä sekä mahdollisia tulevia yrittäjiä. Eräässä tilaisuudessamme puhujana olleen sparraaja Sanna Jylängin mukaan yrittäjän erottaa harrastelijasta se, että hän laskuttaa työstään palkkaa. Jotta tämä on mahdollista, tuotteen täytyy olla kunnossa, sitä täytyy markkinoida ja se pitää pystyä hinnoittelemaan. Yrityksessä tarvitaan varsinaisen osaamisalan lisäksi tarvitaan muitakin taitoja. Mieti, mitä kannattaa opetella, mitä ostaa ja mitä tehdä vaikka yhdessä toisten kanssa.

Yhdessä tekeminen

Hankkeita toteuttaessamme olemme huomanneet yhdessä tekemisen tärkeyden. Usein tästä ilmiöstä puhutaan verkostoitumisena, mutta mitä verkostoituminen käytännössä on? Me tarkoitamme sillä uusia tuttavuuksia, ystävyyttä, samaan tilaan kokoontumista, kuulumisten vaihtamista, luottamusta, nauramista ja joskus jopa kyynelten vuodattamista. Yhdessä oleminen ja tekeminen on paikka jakaa murheita ja ongelmia sekä tila kertoa hyvistä käytännöistä ja jakaa onnistumisia. Parhaimmillaan yhdessä tekeminen johtaa uusien näkökulmien syntymiseen ja kannustaa uskaltamaan jotain aivan uudenlaista.

Hankkeissamme keskeisiksi yhdessä kokemisen paikoiksi ovat muodostuneet erilaiset opintomatkamme. Syyskuussa 2017 noin 40 keskisuomalaista yrittäjää, yhdistystoimijaa ja maaseutukehittäjää matkasi linja-autolla Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlaan. Maaseudun Sivistysliitossa näistä linja-autossa taitettavista opintomatkoista ja siellä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta puhutaan toisinaan leikkisästi ”bussipedagogiikkana”. Tällöin opintomatkalla olevat osallistujat kokevat samat paikat ja tekevät samoja tehtäviä. He käyvät vilkasta keskustelua linja-autossa vierustoverinsa kanssa ja taukopaikoilla eri kahvipöydissä. Läsnä on jatkuva puheensorina, kun eri taustoista tulevat osallistujat pölyttävät ajatuksiaan ristiin. Ahvenanmaalta kotiin palasi joukko inspiroituneita osallistujia, jotka olivat löytäneet uusia tuttavuuksia, saaneet vertaistukea, tauon omaan yrittäjän arkeensa ja uusia ideoita oman toimintansa kehittämiseen. Vaikka opintomatkalle lähdettiinkin ensisijaisesti ottamaan mallia ahvenanmaalaisesta sadonkorjuujuhlan järjestämisestä, teki opintomatkasta opintomatkan se, että matka tehtiin yhdessä.

Markkina-tai myyjäistapahtuma kokoaa yhteen yrittäjiä ja asiakkaita. Ympäristö voi hyvin olla yrittäjän vanhan talon pihapiiri ja tupa. Tällöin asiakas saa aivan erilaisen kokemuksen tuotteen alkuperästä, kuin kaupan hyllyltä ostaessaan. Kuvassa Satokauden juhlan osallistujia nauttimassa kahvihetkestä Vehkomäen vanhassa tuvassa, Ampialan kylässä Keuruulla. Kuva: Jannina Lahti

Maaseudun mahdollisuudet

Kun puhumme maaseudusta, emme halua asettaa sitä vastakkain kaupunkiympäristön kanssa. Moni kirjoittamistamme mahdollisuuksista on taatusti läsnä myös kaupungeissa. Koska kuitenkin puhumme maaseutuyrittäjyydestä, nostamme esiin myös maaseutuympäristön ominaisuuksia yrittäjyyden osana.

Mielestämme maaseutu rakentuu kullekin alueelle omaleimaisesta luonnosta, sosiaalisista tavoista ja kielestä, historiasta, rakennetusta ympäristöstä, eläimistä ja niin edelleen. Kullakin alueella on oma identiteettinsä. Olemme havainneet, että asiakkaita kiinnostaa maaseudulta tulevat tuotteet, palvelut, luonto ja lähiruoka. Keski-Suomessa on yrittäjiä, jotka tähän jo vastaavat, mutta mielestämme tekemistä on vielä. Oman historian, ympäristön ja yhteisön vahvuuksien tunnistaminen osana yritystoiminnan kehittämistä ovat mielestämme tärkeitä maaseutuyrittäjyydestä puhuttaessa. Tekemillämme opintomatkoilla olemme päässeet näkemään, miten paikalliskulttuuri ja historia on onnistuneesti nivottu osaksi yrityksen palveluja ja identiteettiä. Ne lisäävät tuotteiden houkuttelevuutta ja parhaimmillaan ihastuttavat oivaltavuudellaan.

Sosiaali- ja terveyspalveluista (myöhemmin käytämme lyhennettä sote-palvelut) puhuttaessa maaseutu ja sen luonto luovat taustan ja perusteet yrittämiselle, mutta palvelun tarjoaminen vaatii myös sote-puolen osaamista. Tätä osaamista ei tarvitse välttämättä olla itse maaseutuyrittäjällä, vaan yrittäjä voi etsiä yhteistyökumppanin, jolla tarvittava osaaminen on. Tällaisen kokonaisuuden voi toteuttaa esimerkiksi talliyrittäjä, joka hallitsee hevoset ja niiden hoidon. Sosiaalipedagoginen osaaminen voi tulla tilan ulkopuolelta. Sote-ammattilainen puolestaan voi hyödyntää maaseutuympäristöä luontolähtöisen palvelun rakentamisessa. Esimerkiksi toimintaterapeutti voi ottaa eläimet, kuten hevoset tai koirat, mukaan toimintaan, tai asiakkaan kanssa voi jalkautua maatilalle tai luontoon.

Palvelun muotoilu ja tuote

Oman yritystoiminnan tarkastelu on tärkeää, oli kyseessä sitten aloittava tai jo toiminnassa oleva yritys. Uusia oivalluksia voi saada vierailemalla itse asiakkaana saman alan yrityksessä. Tuolloin voi olla helpompaa havaita, mihin asiakkaan näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota. Myös yhteistyö muiden yrittäjien kanssa voi auttaa hoksaamaan uusia keinoja kehittää yritystoimintaa. Toisten kokemukset ja näkemykset ovat tärkeitä etenkin silloin, kun yrittäjän arkea tulee toteutettua melko yksinään.

On myös helppoa tulla sokeaksi niille asioille, jotka markkinoilla voisivat olla yrityksen vahvuuksia. Maaseutu on ympäristönä monipuolinen ja monelle maaseudun asukkaalle arkiset askareet ovat niin tavallisia, että niiden kaupallista arvoa ei tule ajatelleeksi. Esimerkiksi kiinalaismatkailijoiden suurimmaksi innostuksen kohteeksi oli kaikkien yllätykseksi noussut järven jään kairaaminen. Maatilamatkailuyrittäjä puolestaan oli hämmästynyt, kun kaupungista kesäksi majoittumaan tulleet vieraat halusivat ehdottomasti osallistua kasvimaan hoitoon. Olisikin syytä miettiä, voisiko arkisesta tekemisestä muotoilla myytävän kokemuksen, parhaimmillaan jopa elämyksen?

Hakamaan lammastilan toiminta alkoi harrastusmielessä, kun erän kaupunkilaispariskunta päätti muuttaa maalle ja hankki tilan siistimiseen lampaita eikä sitten luopunutkaan niistä. Nyt tilan ”bääjaosto on bääasiallisesti halilammaskaliiberia”, ja tilan arjesta kiinnostuneet voivat päiväksi siihen osallistua. Lisää Hakamaan tarinasta löydät linkistä>>

Arjesta voi tulla tuote ja tarina, jotka alkavat elää omaa elämäänsä. Halu tehdä kaikki tilalla mahdollisimman omavaraisesti voi johtaa omavaraisuuskurssien pitoon. Tällöin yrittäjä saattaa huomata, että hänellä on käsissään tuote.

Oman yrityksen palvelun tai tuotteen muotoiluun kannattaa panostaa. Mitä toimivampi tuote, vaikuttavampi palvelu tai vaikkapa houkuttelevampi paketti, sitä todennäköisemmin asiakkaat tulevat valinneeksi sen myös jatkossa. Tuotteen tai palvelun muotoiluun on syytä kiinnittää huomiota siinä missä markkinointiinkin. Kummankin tulee olla kunnossa, jotta tuote myy.

Tärkeää on myös yhteiskunnallisten ja globaalien ilmiöiden seuraaminen. Esimerkiksi luontolähtöisten palveluiden kehittämisessä on tällä hetkellä ensisijaisen tärkeää seurata parhaillaan käynnissä olevaa sote-keskustelua ja valmisteilla olevaa lakimuutosta. Yrittäjän ei kannata perustaa toimintaansa sellaisen toimintamuodon  varaan, jota asiakkaan valinnanvapaus ei tule pitämään sisällään tai joihin ei voida hyödyntää tulevaa palvelusetelimallia.

Ostajia kiinnostavat valmiit verkostot. Esimerkiksi alueella toimiva hotelliravintola olisi kiinnostunut käyttämään enemmän lähiruokaa. Ongelmana kuitenkin on, että tämä yrittäjä ei löydä alueeltaan tuottajia tai tuottajat eivät pysty toimittamaan raaka-aineita riittäviä määriä. Onkin tärkeää huomata, että asiakas ei ole aina yksittäinen kuluttaja. Tulisi miettiä yritysverkostojen kehittämistä. Kiinnostusta herättää useiden yritysten muodostamat kokonaisuudet, jotka pystyvät tarvittaessa vastaamaan myös isomman asiakasmäärän kysyntään. Tällaisia ostajia voivat olla:

  • potilasjärjestöjen vertais- tai potilasryhmät
  • tulevat sotekeskukset ja perhepalvelukeskukset kunnissa eri kohderyhmille (lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyneet)
  • yritysten tai organisaatioiden tyky- ja virkistyspäivät
  • vapaa-ajan ryhmät, perheet, ystäväporukat, sukujuhlat
  • hotelliravintolat esim. lähiruokaa ja elämyspalveluja

Tyky-päivä isommalle organisaatiolle vaatii usean toimijan yhteistyötä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilökunnan tyky-päivä järjestettiin POKE:n tiloissa Saarijärven Tarvaalassa usean toteuttajan voimin. Kuva: Heli Kallio-Kauppinen

Markkinointi ja hinnoittelu

Usein maaseudulla toimivat pienyrittäjät eivät panosta markkinointiin, säästääkseen joko aikaa tai rahaa. Kuitenkin ajassamme markkinoinnin täytyy olla tehokasta ja näkyvyyttä tulisi olla erilaisissa kanavissa. Erityisen tärkeää on muistaa erilaiset kohderyhmät, jotka tavoitetaan eri reittejä pitkin. Yhdet tavoitetaan lehti-ilmoituksella, toiset sähköpostitse lähetettävillä uutiskirjeillä ja kolmannet Facebookista. Markkinoinnin onkin hyvä tapahtua mahdollisimman monipuolisesti. Yrittäjänä sinun täytyy tunnistaa omat asiakkaasi ja näkyä siellä missä asiakkaasi ovat: mikä paikkakunta ja mikä Facebook-ryhmä. Yksityisyrittäjä on oman yrityksensä kävelevä mainos kaikessa toiminnassaan. Kuinka yrittäjä näkyy ja toimii katukuvassa voi tehdä suurenkin vaikutuksen nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin asiakkaisiin. Kekseliäisyys ja monipuolisuus huomataan varmemmin.

Sosiaalinen media voi tehdä markkinoinnista helppoa ja halpaa, sillä kuka tahansa voi olla sisällön tuottaja. Kuitenkin valtavassa mainostulvassa kilpaileminen lisää markkinoinnin visuaalisuuden tärkeyttä. Yrityksen ilmeen tulee olla houkutteleva, jotta tuote tai palvelu erottuu kilpailun keskeltä. Markkinoinnissa vaatimattomuus ei kannata. Jos tuote on hyvä, täytyy asiakkaan myös löytää se.

Myös hinnoittelulla on tärkeä merkitys, eikä vain katteen osalta. Hinnoittelulla annat viestin palvelun tai tuotteen laadusta. Olemme valmiit maksamaan, kun tuotteen hinta vastaa tarvetta ja haluttua laatua. Joskus liian matala hinta yleiseen tasoon nähden saa ostajan epäröimään.

Näkyvä hintalappu vaikuttaa merkittävästi ostopäätökseen. Mikäli esimerkiksi erämatkailua tuottava yritys ei ole tehnyt palveluistaan valmiita paketteja, vaan neuvoo asiakasta pyytämään tarjousta, voi nopeatempoisessa ostokulttuurissa tulla hävinneeksi kilpailijalle, jolla palvelu on paketoitu helposti ostettavaksi tuotteeksi.

Yrityksen imago ja brändi rakentuvat kaikesta näkyvästä toiminnasta. Tuotteet, niiden pakkaukset, esillepano, hinnoittelu ja palvelu ovat kaikki osana rakentamassa asiakkaan kokemusta. Kuva: Marjo Pihlaja

Kaikki te yrittäjät tai yrittäjäksi aikovat

Meillä on kaunista maaseutua ja idearikkaita osaajia. Haluamme kannustaa maaseutuyrittäjiä seuraavasti: Tehkää yhdessä. Tehkää rohkeasti ja ylpeydellä. Ei tarvitse olla vaatimaton, maaseutu tarvitsee ylpeästi oman osaamisensa tunnistavia ja omasta perimästään ponnistavia tekijöitä.

 

Maaseutuyrittäjyys-teeman hankkeet ovat:
Seudullista satoa, Jannina Lahti, katso lisää: https://www.facebook.com/seudullistasatoa/

LuoKSe – Luontolähtöisiä palveluita Keski-Suomesta -tiedotushanke, Heli Kallio-Kauppinen
Katso lisää: www.msl.fi/luokse ja https://www.facebook.com/GreenCareKeskiSuomi/